Hefaistion

Hefaistion (n. 356 eaa. – syksy 324 eaa.) oli makedonialainen aristokraatti, Amyntorin poika. Arrianoksen mukaan hän syntyi Makedonian pääkaupungissa Pellassa. Hänet tunnetaan Aleksanteri Suuren läheisimpänä ystävänä, toisena komentojärjestyksessä ja mahdollisesti Aleksanterin rakastajana. On mahdollista, että Aleksanteri ja Hefaistion tapasivat Miezassa ollessaan Aristoteleen oppilaana muiden ylhäisöön kuuluneiden poikien kanssa. Aristoteles kirjoitti Hefaistionille joukon kirjeitä, joten he ovat tavanneet ja olleet yhteyksissä toisiinsa.

Hefaistion ja Aleksanteri Suuri

Hefaistion seurasi Aleksanterin mukana, kun tämä valloitti Persian valtakunnan. Aleksanterin ja Hefaistionin ystävyyttä korostetaan monessa lähteessä. Muun muassa he uhrasivat yhdessä Troijassa. Tunnettu anekdootti kertoo, että Issoksen taistelun jälkeen Dareios III:n vaimo Statira luuli Hefaistionia Aleksanteriksi ja kumarsi tämän edessä.[1] Issoksen jälkeen Hefaistion johti muun muassa Aleksanterille antautuneiden foinikialaisten laivastoa. Ennen Gaugamelan taistelua Hefaistion nimitettiin yhdeksi Aleksanterin seitsemästä henkivartijasta (somatophylakes).

Vuonna 330 eaa. Hefaistion ja Krateros saivat jakaa makedonialaisen toveriratsuväen komennon. Tähän asti Filotas oli johtanut ratsuväkeä, mutta hänet teloitettiin epäiltynä salajuonesta. Kraterosta pidettiin yleisesti yhtenä parhaista makedonialaisupseereista. Hefaistionilla taas ei ollut yhtä paljon kokemusta. Hefaistionia ja Kraterosta kuvaillaan usein niin että Hefaistion rakasti Aleksanteria, Krateros taas rakasti kuningasta.

Kun armeija palasi Intian sotaretkeltään, järjesti Aleksanteri suuret häät Susassa. Tärkeimmät makedonialaiset upseerit menivät naimisiin persialaisten aristokraattien tyttärien kanssa. Hefaistion nai Dareios III:n tyttären Drypetisin.

Hefaistion kuoli Ekbatanassa lokakuussa 324 eaa. Aleksanteri suri suuresti ystäväänsä. Plutarkhoksen mukaan Aleksanteri Hefaistionin kuoleman jälkeen leikkautti kaikkien hevosten ja muulien harjat, revitytti kaupunkien muurien rintavarustuksia, ristiin naulitsi syyttömän lääkärin, kielsi kaikki säveltaiteelliset esitykset, aloitti sodan kossaialaisten heimoa vastaan ja aikoi rakennuttaa tälle valtavan mausoleumin, jota kuitenkaan ei ehditty rakentaa ennen kuin Aleksanteri itse kuoli vuonna 323 eaa.[2]

Erään teorian mukaan Amfipoliin niin kutsuttu Kastán hauta olisi Hefaistionin hauta. Tämä perustuu ennen kaikkea haudasta löydetystä monogrammista tehtyyn tulkintaan, jonka mukaan kyseessä olisi Hefaistionin monogrammi.[3]