Heedut

Heedut tai haedut (lat. Aedui) olivat kelttiläinen heimo, joka asui Gallian keskiosissa, suunnilleen nykyisen Burgundin alueella.[1] Heedut asuivat pääosin Saônen ja Loiren välimaastossa, ja heidän tärkein kaupunkinsa oli Bibracte.

Heedujen ja heidän liittolaistensa asuinalueet.

Heedut olivat olleet roomalaisten liittolaisia jo vuodesta 121 eaa. Kun sekveenit hyökkäsivät heidän kimppuunsa sveebien avustuksella, heedut pyysivät apua Rooman senaatilta.[1] Heidän avunpyyntöönsä ei kuitenkaan vastattu. Caesar löi Galliaan asettuneet sveebit 58 eaa. ja palautti heeduille heidän entisen asemansa. Tästä huolimatta heedut liittyivät gallialaisten heimojen kapinaan Caesaria vastaan vuonna 52 eaa[1]. Vercingetorixin antauduttua Alesiassa heedut palasivat Rooman liittolaisiksi. Augustuksen ollessa keisarina heedut saivat civitas foederatan eli liittolaiskansan aseman, ja he muuttivat Bibractesta uuteen pääkaupunkiin Augustodunumiin (nykyinen Autun)[1].

Kun Galliassa puhkesi vuonna 21 kapina korruptoituneen hallinnon, korkeiden verojen ja velkaantuneen ylhäisön vuoksi, oli toinen tärkeimmistä johtajista treverien Julius Floruksen ohella heedujen Julius Sacrovir. Molemmat olivat saaneet Rooman kansalaisuuden ja olivat gallialaisten apuvoimien komentajia. Kumpikin yritti kaapata vallan omassa heimovaltiossaan. Yritys päättyi huonosti: treverit hylkäsivät pian Floruksen, ja huolimatta Sacrovirin onnistuneesta heedujen uuden pääkaupungin Augustodunumin valloituksesta legioonat kukistivat hänet nopeasti. Kumpikin johtaja teki itsemurhan. Heedut tukivat kapinan alussa Sacroviria, mutta luopuivat tästä pian [1].

Vuonna 48 heedut olivat jo roomalaistuneet, ja heeduista tuli ensimmäinen Gallian heimoista, jonka ylimyksistä saattoi tulla Rooman senaattoreita.[1]