Heb sed

Heb sed (muinaisegyptiksi ḥb-sd, myös nimellä sed-festivaali eli hännän juhla) oli muinaisessa Egyptissä pidetty juhla faaraon pitkään jatkuneen hallintokauden kunniaksi. Juhlan nimen arvioidaan liittyvän sakaalijumalaan nimeltä Wepwawet tai Sed.[1] Juhlaa faaraot yleensä viettivät oltuaan vallassa kolmenkymmenen vuoden ajan. Siinä faarao kävi läpi useita uskonnollisia riittejä, joiden tarkoituksena oli osoittaa hänen edelleen olevan hyväkuntoinen ja kyvykäs hallitsija.

Faarao Pepi I Meryren alabasteriveistos, joka kuvaa kuninkaan pukeutuneena heb sed -juhla-asuun noin vuonna 2362 eaa.

Heb sed -juhla toistettiin aina kolmen vuoden välein sen jälkeen, kun sitä oli kerran vietetty. Jotkut faaraot pelkäsivät, etteivät he elä kyllin vanhoiksi viettääkseen heb sediä ja siksi he aikaistivat juhlaansa. Näihin faaraoihin kuuluivat muiden muassa Ramses II ja Hatsepsut.^lähde? Heb sed -juhlaan kuului useita temppelirituaaleja, uhreja ja uskonnollisia kulkueita. Yksi heb sed -juhlan piirteistä oli suurikokoisen djed-pilarin kohottaminen, joka symboloi faaraon viriiliyttä ja hallituskauden pysyvyyttä.

Muinaisesta Egyptistä on löydetty satoja mainintoja Sed festivaalin vietosta.[2] Juuriltaan vanhaa juhlaa vietettiin jos varhaisimpien dynastioiden aikana. Muun muassa 1. dynastian aikaisen faarao Denin ja 3. dynastian faarao Djoserin tiedetään viettäneen heb sediä.

Egyptiläinen tutkija Aymen Ibrahem on viimeaikaisissa tutkimuksissaan tullut siihen tulokseen, että "ylimääräisten" (ennen 30. hallitusvuoden), ja ehkä joidenkin muidenkin, Heb Sed juhlien viettoon saattoi olla syynä täydellinen auringonpimennys.[3]