Hawker Hunter

Hawker Hunter oli brittiläinen 1950- ja 1960-luvun aliäänisuihkuhävittäjä. Suunnittelutyöryhmää johti Sydney Camm, joka oli suunnitellut lukuisia Hawkerin hävittäjälentokoneita.[1] Hunter oli ensimmäisen sukupolven suihkuhävittäjäksi suhteellisen menestyksekäs. Se palveli parinkymmenen maan ilmavoimissa, ja Hawker-Siddeley ja lisenssinhaltijat valmistivat sitä 1 927 konetta.

Hawker Hunter Hatzerimin lentotukikohdassa Israelissa 2006.

Hunterin prototyyppi lensi ensi kertaa heinäkuussa 1951. Korean sodan vuoksi se oli määrätty tuotantoon jo 1950, mutta ensimmäinen tuotantokone valmistui vasta maaliskuussa 1953, ja se tuli käyttöön heinäkuussa 1954. Koneella rikottiin nopeuslennon maailmanennätys, sen teki laivuepäällikkö (Sqn Leader) Neville F. Duke 7. syyskuuta 1953. Uusi tulos oli 1 171,0 km/h (727,6 mph).[2] [3]

Kone oli varustettu neljällä 30 mm:n ADEN-tykillä, jotka sijaitsivat erillisessä tykkipodissa ja heittoistuimella. Keulassa oli yksinkertainen tutka etäisyyden mittaukseen. Ensimmäinen 113 kappaleen sarja Hunter F.1 -mallia varustettiin Rolls-Roycen Avon 113 -moottorilla, sillä Armstrong Siddeley Sapphire osoittautui epäluotettavaksi. Kaksipaikkainen harjoitussuihkuhävittäjä otettiin Britannian Kuninkaallisten ilmavoimien käyttöön 1958.[4]

Ensimmäisten koneiden polttoainekapasiteetti huomattiin pian riittämättömäksi, sillä se riitti vain tunnin toiminta-aikaan. Väärin suunniteltujen ilmanottojen vuoksi moottori saattoi tukehtua laukaistaessa tykit ja hylsyt ajautua ilmanottoon.[2] Äänennopeuden ylittäminen matalalla osoittautui mahdottomaksi edes syöksyssä. Kone soveltui kuitenkin etenkin rynnäkkökoneena taistelutoimintaan varsin mainiosti: pommein tai raketein varustettuna, se oli rooli jossa sitä hyvin usein käytettiinkin.[5]