Havuvaara
Havuvaara oli kylä Soanlahden kunnassa Raja-Karjalassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella. Kyläkeskus sijaitsi Värtsilästä Korpiselän kirkonkylään johtavan maantien varrella, josta Havuvaaran eteläpuolella erkani maantie Soanlahden kirkonkylään.[1] Havuvaara sijaitsi Soanlahden koilliskulmassa ja sen naapurikyliä olivat Soanlahden puolella Harsuvaara ja Koirivaara, Korpiselän puolella Tšiipakka ja Saarivaara sekä Värtsilän puolella Kaustajärvi, Juvanjoki ja vuonna 1936 Pälkjärvestä Värtsilään siirretty Kuhilasvaara.[2] [3]
Kyläkeskustan tuntumassa noin 200 metriä Korpiselän suuntaan menevän tien länsipuolella on 1,5 km pitkä ja puoli kilometriä leveä Havulampi.[4] Havuvaaran kansakoulu oli perustettu vuonna 1917.[5] Havuvaara kuului kahden muun Soanlahden pohjoisosan kylän kanssa Korpiselän ortodoksiseen seurakuntaan.[6]
Talvisodassa Neuvostoliitto ei vallannut Havuvaaraa, mutta 1940 Moskovan rauhanehtojen mukaan se oli luovutettava Neuvostoliitolle. Asukkaat evakuoitiin jäljelle jääneeseen Suomeen. Jatkosodan alussa 1941 Havuvaara vallattiin takaisin ja asukkaat pääsivät palaamaan koteihinsa, mutta 1944 alueelta oli vetäydyttävä ja väestö evakuoitiin uudelleen. Nykyisin Havuvaarassa ei ole asutusta ja rakennuksetkin on hävitetty.[4]
Lähteet
- Laatokan Karjala 1938 Pohjois-Karjala ja Savo 1:400 000. (Näköispainos maanmittaushallituksen vuonna 1939 julkaisemasta Suomen tiekartan lehdestä n:o 8) Helsinki: Karttakeskus, 1991.
- Viipurin lääni, Maanmittaushallituksen toimittama yleiskartta 1:400 000. (Alkuperäiset karttalehdet E4, E5, F4 ja F5. Piirretty 1904-1913. Korjattu 1939-1942) Maanmittauslaitos ja Topografiakunta, 2003.
- Havuvaara Karjalan kartat. Maanmittauslaitos. Viitattu 10.12.2010.
- Jaatinen, Martti (toim.): Karjalan kartat, s. 166-167. Helsinki: Tammi & Karjalan Liitto ry, 1997. ISBN 951-31-0972-0.
- Rosberg, J. E. et al (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-taloudellinen ja historiallinen tietokirja. 5. osa, Viipurin lääni, s. 385. Helsinki: Tietosanakirja-Osakeyhtiö, 1923.
- Durchman, Osmo: Tietoja erikoislaatuisista seurakunnista ynnä vastaavista historia- ja rippikirjoista. Genos, Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja, 1932, 3. vsk, s. 85-120. Suomen Sukututkimusseura ry. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.12.2010. (Arkistoitu – Internet Archive)