Havaijilainen uskonto
Havaijilainen uskonto on Havaijin alkuperäisasukkaiden uskonto, joka oli saarten valtauskonto 1800-luvun alkuvuosikymmenille saakka.
Henkisyys kuului kiinteästi havaijilaisten jokapäiväiseen elämään. Havaijilaiset noudattivat maallisen lakinsa ohella jumalallista lakia (kapu akua). Sen rikkominen johti ankaraan rangaistukseen, jopa kuolemantuomioon. Rangaistukselta saattoi välttyä jos ehti paeta pu'uhonua-pakopaikkaan katumaan tietyksi ajaksi.[1]
Havaijilaisen uskonnon ehkä tärkein käsite on elämänvoima mana, jota on useimmissa ihmisissä, asioissa ja jopa sanoissa. ”Koskemattomat”, joissa manaa ei ollut, joutuivat elämään muista erossa, jotta he eivät imisi muiden manaa.[1]
Havaijilaisten tärkeimpiä jumalia olivat luojajumala Kāne, sodan ja politiikan jumala Kū, sekä maanviljelyn, hedelmällisyyden ja rauhan jumala Lono. Joka lokakuusta helmikuuhun kestäneessä sadonkorjuujuhlassa Makahikissa Lono toivotettiin jälleen tervetulleeksi maan päälle. Makahikin aikana ei sodittu, rakennettu tai politikoitu.[1]
Jumalatar Pele hallitsi tulivuoria ja suuttuessaan aiheutti tulivuorenpurkauksia. Hän oli myös hulan suojelijajumalatar. Hulatansseilla oli alun perin uskonnollinen merkitys, ja tanssijat viihdyttivät jumalia temppeleissä (heiau) suoritetuilla tansseillaan. Temppeleitä oli eri tarkoituksiin. Niissä uhrattiin jumalille ruokaa ja joskus jopa ihmishenkiä kuten rikollisia tai orjia.[1]
Hengelliset johtajat (kahuna) erikoistuivat tietylle alalle tai taidolle. He suorittivat temppeleissä rituaaleja saadakseen hengiltä siunauksia tai neuvoja.[1]
Havaijilaiset hylkäsivät perinteisen uskontonsa sen jälkeen kun kuningas Kamehameha I kuoli 1819. Jumalalliset lait hylättiin ja temppelit tuhottiin, joskin temppelien raunioita on yhä jäljellä. Nykyisin puolet havaijilaisista on kristittyjä ja loput lähinnä muiden suurten uskontojen seuraajia, mutta saarilla on myös muutamia pieniä pakanaryhmiä.[1]
Lähteet
- Got Religion? Hawaii Guide. Viitattu 23.4.2017.