Hauteville (suku)
Hauteville (ital. Altavilla) oli alun perin vähäpätöinen normanniaatelisten suku, joka nousi kukoistukseen Euroopassa, Aasiassa ja Afrikassa Välimeren valloitustensa, etenkin Etelä-Italian ja Sisilian, ansiosta. Suvun jäseniä osallistui myös Englannin normannivalloitukseen ja ensimmäiseen ristiretkeen.
.svg.png.webp)
Suvun alkuperä on tuntematon. Suvun nimi saattaa tarkoittaa yksinkertaisesti "korkeaa kaupunkia" ja sitä on vaikea varmuudella yhdistää mihinkään paikkaan, joskin nykyinen historiankirjoitus suosii Hauteville-la-Guichard'ia. Ensimmäinen suvun tunnettu jäsen on Tancred de Hauteville, joka oli kuolemaansa saakka (n. 1041) pieniarvoinen paroni, mutta jonka pojat saivat mainetta Italiassa.
Sisilia
Vanhimmat Tancredin kahdestatoista pojasta, Vilhelm ja Drogo olivat ensimmäiset Italiaan saapuneet suvun jäsenet, he tulivat sinne vuoden 1035 tienoilla. He tulivat tunnetuksi Bysantin vihollisina ja Vilhelm sai Apulian ja Calabrian kreivin tittelin. Drogo seurasi kreivinä veljeään 1047. Seuraava veli, Onfroi seurasi Drogoa ja löi paavi Leo IX:n Civitaten taistelussa, tehden Hautevillet alueen suurimmaksi mahtitekijäksi. Häntä seurasi vuorostaan neljäs veli ja ensimmäinen poika Tancredin toisen vaimon kanssa, Robert Guiscard.
Robert aloitti Sisilian valtauksen ja jatkoi sotaa Bysanttia vastaan päättäväisesti. Vuonna 1059 paavi nimitti hänet herttuaksi. Robert valloitti myös vielä valloittamattoman osan Sisiliasta ja antoi sen nuorimmalle veljistä, Roger I:lle, joka sai Sisilian kreivin tittelin. Roger I jätti pojilleen Simonille ja Roger II:lle voimakkaan valtakunnan. Näistä jälkimmäinen onnistui yhdistämään muut Hautevillejen omistukset Italiassa, Apulian ja Calabrian, Sisiliaan. Vastapaavi kruunasi hänet Sisilian kuninkaaksi joulupäivänä 1130. Roger selviytyi vaarallisista vihollisistaan ja Sisilian kuningaskunta periytyi hänen jälkeläisilleen, kunnes Vilhelm II kuoli ilman perillistä ja valtakunta siirtyi Hohenstaufenin suvun keisarille Henrik IV:lle. Roger II:n tyttären kautta Hauteville-suvun verenperintö siirtyi kuitenkin vielä keisari Fredrik II:lle.
Ristiretket
Robert Guiscardin vanhin poika Bohemund liittyi Palestiinaan matkalla olleeseen ristiretkeläisjoukkoon. Hänen mukaansa lähti veljenpoika Tankred, myöhempi Galilean ruhtinas. Bohemund ei jatkanut joukon mukana Jerusalemiin, vaan valtasi Antiokian ja perusti sinne oman ruhtinaskunnan. Myös Tankred jätti ristiretkeläiset Heraclea Cybistran luona hankkiakseen alueita Kilikiasta. Bohemund ei saanut rakennettu samanlaista mahtavaa valtiota kuin serkkunsa Euroopassa, vaan tuli kukistetuksi Harranin taistelussa ja joutui allekirjoittamaan Devolin rauhan Bysantin kanssa. Hänen poikansa Bohemund II peri kuitenkin ristiretkeläisvaltion, joka periytyi tämän jälkeen hänen tyttärelleen Constancelle, joka hallitsi sitä vuoteen 1163. Tankred onnistui perustamaan lyhytaikaisen Galilean ruhtinaskunnan, joka kaatui 1101.