Hausjärvi

Hausjärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa. Hausjärven naapurikunnat ovat Hyvinkää, Hämeenlinna, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Mäntsälä ja Riihimäki. Vuoteen 1969 saakka naapurikuntiin kuului Hyvinkään maalaiskunta ja vuoteen 2009 Lammi.

Hausjärvi

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°47′15″N, 025°01′40″E
Maakunta Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta Riihimäen seutukunta
Kuntanumero 086
Hallinnollinen keskus Oitti
Perustettu 1868
Kuntaliitokset Osa Hyvinkäähän (1917)
Kokonaispinta-ala 398,77 km²
239:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 389,42 km²
– sisävesi 9,35 km²
Väkiluku 8 040
119:nneksi suurin 31.12.2022 [2]
– väestötiheys 20,65 as./km² (31.12.2022)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 17,1 %
– 15–64-v. 60,3 %
– yli 64-v. 22,6 %
Äidinkieli 2020 [4]
– suomenkielisiä 96,4 %
– ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 3,2 %
Kunnallisvero 21,50 %
90:nneksi suurin 2022 [5]
Kunnanjohtaja Pekka Määttänen
Kunnanvaltuusto 29 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • PS
 • SDP
 • Vas.
 • KD
 • Vihr.
8
7
6
5
1
1
1
www.hausjarvi.fi

Hausjärven kunnanjohtaja on Pekka Määttänen 1. marraskuuta 2016 alkaen. Häntä edelsi tehtävässä Aleksi Heikkilä (2015–2016).[7]

Liikenne

Hausjärven kautta kulkevat Helsinki–Hämeenlinna- eli päärata sekä Riihimäki–Lahti-rata, kantatie 54 Riihimäki–Lahti sekä Hämeenlinna–Helsinki-, Hämeenlinna–Porvoo-, Tervakoski–Turkhauta- ja Oitti–Lammi-maantiet. Aikaisemmin Hausjärven kautta kulkivat valtatie 4 Helsingistä Jyväskylään ja kantatie 55 Porvoosta Hämeenlinnaan. Kunnan alueella on neljä rautatieasemaa: Hikiän, Mommilan, Oitin ja Ryttylän asemat. Näistä Ryttylä on Hvarrella, muut Lahteen menevän radan varrella. Eniten junia kulkee Oittiin, arkisin 18 vuoroa suuntaansa.

Historia
Hausjärven kirkko.
Syksyistä Hausjärven keskustaa.

Viikinkiajalla Birkan kauppiaat kävivät kauppaa rannikolla asuvien suomalaisten kanssa, jotka vuorostaan kävivät vaihtokauppaa hämäläisten kanssa. Hämäläiset kauppasivat rannikon asukkaille muun muassa haustetta. Se on majavan sukurauhasista saatua ainetta, jonka uskottiin parantavan sukupuolista kyvykkyyttä ja auttavan epilepsiaan, myrkytykseen ja sydän- ja verisuonitauteihin. Hausjärvi ja Hausteturku (nyk. Turkhauta) olivat aineen pyyntipaikkoja ja ne ovat saaneet sen mukaan nimensä.[8]

Vuonna 1571 mainittiin Hausjärven alueella olleen 15 kylää, joissa oli yhteensä 69 taloa. Suurina nälkävuosina 1696–1697 kerrotaan kuolleen yli 430 pitäjän asukasta.[9]

Hausjärvi muodostettiin Janakkalan kappeliksi vuonna 1611 ja pitäjän ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1661. Seurakunta itsenäistyi vuonna 1855, vaikkakin tätä tarkoittava päätös tuli voimaan vasta vuonna 1899. Hyvinkään seurakunta muodostettiin osista Hausjärven ja Nurmijärven seurakuntia vuonna 1917. Riihimäen kauppala ja seurakunta erotettiin Hausjärvestä vuonna 1922. Hausjärven ensimmäinen kansakoulu avattiin kirkonkylässä vuonna 1865, mutta Erkylän kartanossa oli toiminut oma yksityinen koulunsa jo vuodesta 1856 lähtien. 1850-luvun loppupuolella aloitettiin Hausjärven alueella Helsingin–Hämeenlinnan rautatien ja kymmenisen vuotta myöhemmin Pietarin radan rakennustyöt.[9]

Aiemmin Hausjärvi on ollut pinta-alaltaan paljon laajempi. Vuonna 1918 osa siitä liitettiin nykyiseen Hyvinkään kaupunkiin ja vuonna 1922 osa nykyiseen Riihimäen kaupunkiin.[10]

Hausjärven puukirkko on rakennettu vuonna 1789. Se sijaitsee Hausjärven kirkonkylässä. Kirkko peruskorjattiin vuosina 2010–2011. Kirkonkylän hautausmaalla sijaitsevat Hausjärven talvi- ja jatkosodan sotilashaudat, joissa lepää yhteensä 126 hausjärveläistä. Hautausmaalla oleva siunauskappeli on valmistunut vuonna 1955. Hausjärven seurakunnalla on myös Ryttylän ja Mommilan kirkot. Lähellä Mommilan kirkkoa on Mommilan kartanon omistajan, vuonna 1917 murhatun maanviljelysneuvos Alfred Kordelinin muistomerkki.[9]

Luonto

Hausjärvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistön etelärajalla olevalla vedenjakajalla ja kunnan halki kulkee Salpausselkä. Lammin rajalla sijaitseva Mommilanjärvi laskee Puujokea myöten Janakkalan puolelle Kernaalanjärveen ja sieltä edelleen Vanajaveteen. Lähellä kunnan lounaiskulmaa sijaitsee Erkylänjärvi, josta saa alkunsa Suomenlahteen laskeva Vantaanjoki. Hausjärven kaakkoiskulmasta lähtevät taas Mäntsälänjoen latvapurot. Hausjärven korkein maastonkohta on kunnan länsirajalla sijaitseva Hatlamminmäki (170 m mpy.).[9]

Väestö

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Hausjärven väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 7 264
1985
  
 7 434
1990
  
 7 943
1995
  
 8 143
2000
  
 8 107
2005
  
 8 419
2010
  
 8 815
2015
  
 8 729
2020
  
 8 247
Lähde: Tilastokeskus.[11]

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Hausjärvellä oli 8 504 asukasta, joista 5 460 asui taajamissa, 2 973 haja-asutusalueilla ja 71:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Hausjärven taajama-aste on 64,7 %.[12] Hausjärven taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:[13]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2017)
1Oitti1 963
2Ryttylä1 642
3Hikiä1 066
4Hyvinkään keskustaajama*765
5Riihimäen keskustaajama*24

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Hausjärven kirkonkylä on tilastollisessa taajamaluokituksessa osa Hikiän taajamaa. Hyvinkään keskustaajama ulottuu pääosin Hyvinkään kaupungin ja Riihimäen keskustaajama Riihimäen kaupungin alueelle. Monni on kasvanut yhteen Hyvinkään keskustaajaman kanssa.

Seurakunnat

Hausjärveläisistä 77,2 prosenttia kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon (2014).[14] Maitoisten kylässä on yksi vanhoillislestadiolaisten viidestä leirikeskuksesta. Vuoden 2018 aluejaon mukaan Hausjärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[15]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Hausjärven alueella toimii Lahden ortodoksinen seurakunta.[16]

Kylät ja kulmakunnat

Hämeenlinnan Maanmittaustoimisto määritteli vuonna 1988 Hausjärven kyliksi seuraavat 23 kylää:[17]

Näistä Kilpiälä on yksinäistalo ja Kiipulan niittyjä on ollut myös Hausjärven puolella. Tarinmaa on Janakkalan kirkonkylä, sen niittyjä on ehkä ollut Hausjärven puolella. Yleisesti kyliksi luetaan myös:[17]

  • Kallio (kuuluu Kurun kylään)
  • Monni (kuuluu Erkylän kylään)
  • Nyry (kuuluu Vantaan kylään)
  • Mommila (kuuluu Torholan kylään)

Lisäksi vuonna 2010 Hausjärveen liitettiin Hietoisten kylä Hämeenlinnasta.[18]

Media

Hausjärven uutisia julkaisee Aamuposti, joka on Hausjärven, Lopen, Riihimäen, Hyvinkään ja Nurmijärven yhteinen paikallislehti. Se julkaisee myös Viikkouutiset-ilmaisjakelulehteä.

Ruokakulttuuri

Hausjärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla porkkanabaakelsit sekä kuoritusta maidosta ja ohrajauhosta tehdystä taikinasta paistettavat kuutelot, jotka tarjotaan puolukkasurvoksen kera.[19]

Vuonna 2004 julkaistiin romaanin ja keittokirjan yhdistelmä Isomummin keittiö (kirj. Hanna Pukkila ja Kai Linnilä), joka on muodoltaan kuvitteellisen Hausjärvellä asuneen, läheisessä kartanossa keittiöapuna toimineen Elsa Helmisen päiväkirja vuodelta 1896.[20]

Kirjallisuutta
  • Keskitalo, Oiva 1964. Hausjärven historia. Hausjärvi: Hausjärven kunta ja Hausjärven seurakunta
  • Toivola, Lasse 2001. Hausjärvi-kirja. Julkaisija Hausjärvi-Seura ry. Hämeenlinna: Karisto Oy. ISBN 952-91-4038-X.
  • Palander, W. F. 1888. Kertomus Hausjärven pitäjästä, sen kunnallisista- ja maalais-oloista. Näköispainoksen julkaisija Hausjärvi-Seura ry. Hämeenlinna: Hämeen Sanomain osakeyhtiön kirjapaino.
  • Harjujen Hausjärvi – Kotiseutukirja 1. Julkaisija Hausjärvi-Seura ry. Riihimäki: Riihimäen Kirjapaino Oy. 1998. ISBN 952-91-0382-4.

Tunnettuja hausjärveläisiä

Katso myös

Lähteet
  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M12* 31.12.2022. Tilastokeskus. Viitattu 27.1.2023.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  6. Kuntavaalit 2021, Hausjärvi Oikeusministeriö. Viitattu 8.11.2021.
  7. Hallinto ja talous Hausjärven kunta. Arkistoitu 29.11.2016. Viitattu 28.11.2016.
  8. Härkätien historiaa Härkätie-yhdistys. Arkistoitu 26.4.2005. Viitattu 19.5.2012.
  9. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 1: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 298–303. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1967.
  10. Hausjärven kunta: Hausjärven kunnan historiaa 16.6.2009. Hausjärven kunta. Arkistoitu 28.5.2009. Viitattu 6.6.2009.
  11. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
  12. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  13. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  14. Kirkon tilastollinen vuosikirja 2014 (PDF) (Sivu 114) 2015. Helsinki: Kirkkohallitus. Arkistoitu 28.1.2016. Viitattu 21.1.2016.
  15. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  16. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lahden-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  17. Toivola, Lasse: Hausjärvi-kirja, s. 17. Hausjärvi-Seura. ISBN 952-91-4038-X.
  18. Mommila-Hietonen siirtyy Hausjärveen 31.5.2012. Yleisradio. Viitattu 23.9.2012.
  19. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 66. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  20. Mattsson, Ulla: Hellan ja päätteen välissä Turun Sanomat. 9.10.2004. Viitattu 14.12.2018.

    Aiheesta muualla
    Hausjärvi
    Taajamat
    Kylät
    Suurimmat kulmakunnat
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.