Haukiluoma
Haukiluoma on Tampereen kaupunginosa, joka sijaitsee kaupungin luoteisosassa Ylöjärven kaupungin rajalla ja lähellä Nokian kaupungin rajaa.[1] Naapurikaupunginosat ovat Lamminpää ja Ikuri.[1] Haukiluoma rajoittuu pohjoisessa ja lännessä Ylöjärven Vuorentaustaan, etelässä Ikuriin sekä idässä Lamminpäähän.
| Haukiluoma | |
|---|---|
 Haukiluoman kerrostaloja. |
|
 Haukiluoman kartta |
|
| Kaupunki | Tampere |
| Suuralue | Lounainen suuralue |
| Suunnittelualue | Tesoma |
| Pinta-ala | 0,78 km² |
| Väkiluku | 2 247 (2005) |
| Väestötiheys | 2 229 as./km² |
| Postinumero(t) | 33340 |
| Lähialueet | Tesomajärvi, Lamminpää, Ikuri |
Haukiluomassa on ulkoilumaastoja varsinkin Pikku-Horhan alueella (Haukiluoman ja Lintuviidan välinen matala harjualue), tosin talviaikaan suuri osa sen ulkoilureiteistä on varattu hiihtäjille. Haukiluomasta on lisäksi lyhyet matkat Ylöjärven puolella oleville laajoille metsäalueille, Myllypuron varren ulkoilureiteille, Tohlopin suomaastoille sekä Mustavuoren mäkimaastoihin.
Tietoa Haukiluomasta
Kaupunginosa on rakennettu 1970- ja 1980-luvuilla entiselle metsä- ja suomaalle. Haukiluoman tila mainitaan 1900-luvun alun isojaon täydennysasiakirjassa osana Rason taloa. Haukiluoma on vanha paikallisnimi, jossa luoma merkitsee jokea pienempää virtaavan veden uomaa. [2] Aikoinaan (noin 1600-luvulla) termillä Haukiluoma tarkoitettiin huomattavasti nykyistä suurempaa aluetta. Käsite kattoi suurin piirtein koko Länsi-Tampereen läntiset osat (ml. Ikuri, Myllypuro ja Kalkku) sekä laajoja alueita Nokian kaupungin puolelta. Nimensä alue sai nykyään Nokialla sijaitsevasta Haukijärvestä. 1970-luvulla kaupunginosaa kaavoitettaessa uudelle kaupunginosalle annettiin nimeksi tämä vanha ja perinteinen nimi. Nimiehdotuksina olivat myös Perä-Lamminpää ja Taka-Ikuri.
Haukiluoman palveluihin lukeutuvat Sale Haukiluoma, K-Market Haukiluoma sekä yksi baari (Bar Lato). Baarin kanssa samassa rakennuksessa sijaitsee Haukiluoman lähipalvelukeskus. Rakennuksessa ovat aiemmin toimineet Haukiluoman neuvola vuoteen 2014, Seurakuntien kerhohuone sekä Haukiluoman päiväkoti. Runkoraitilla sijaitsi 1980-luvulta 2000-luvun alkuun Haukiluoman Grillikioski. Haukiluoman länsiosassa on Haukiluoman teollisuusalue, jossa on pääosin autoiluun liittyviä pienteollisuuskiinteistöjä. Haukiluoman neuvola lopetti toimintansa vuoden 2014 alussa ja toiminta siirtyi Lielahtikeskukseen. Tämän lisäksi muutaman kilometrin päässä Tesomajärvellä sijaitsee Tesoman kauppakeskus Westeri.
Haukiluoman rajanaapureita ovat lännessä Myllypuro, etelässä Ikuri, idässä Lintuviita (osa Lamminpäätä) ja pohjoisessa Hatola (osa Vuorentaustaa ja siten Ylöjärveä). Haukiluoma muodostaa yhdessä Ikurin kanssa yhteisen omakotiyhdistyksen, joka valvoo kyseisten alueiden omakotiasujien etua. Haukiluoman lapset ovat kulkeneet koulumatkansa Lamminpään ala-asteelle ja toisaalta kaupunginosan vainajat on pääosin haudattu Lamminpään hautausmaalle. Yläasteen pääosa koululaisista käy Tesoman yläasteella.
Pinta-alaltaan Haukiluoma on noin 0,78 neliökilometriä. Asukkaita kaupunginosassa oli vuonna 2005 1 739 henkeä. Suurimmillaan vuonna 1990 Haukiluoman väestömäärä oli 2 247 henkilöä. Tuolloin kaupunginosa oli uusi ja sinne oli muuttanut paljon lapsiperheitä. Lasten kasvettua ja muutettua pois on myös väkimäärä selvästi vähentynyt. Vuonna 2005 väestötiheys oli 2 229 henkilöä/km².
Tampereen kaupunginosiin verrattuna Haukiluomaa väestöltään oli Vehmainen (1 743 hlöä) ja lähinnä pinta-alaltaan Messukylä (0,86 km²). Läheisistä kaupunginosista kooltaan parhaiten Haukiluomaa vastaa Tohloppi (väestö 1 852 hlöä ja pinta-ala 1,13 km²).
Liikenneyhteydet Haukiluomasta keskustaan ovat nykyisin hyvät. Kehätien valmistuttua Haukiluomasta on nopeat yhteydet Helsingin, Porin, Rauman, Vaasan sekä Kurun suuntiin. Haukiluomassa on yhden Tampereen seudun joukkoliikenteen bussilinjan päätepysäkki eli linja 8 (Kyösti-Haukiluoma). Lisäksi linja 13 (Tesoma-Lintuhytti) palvelee haukiluomalaisia, sillä sen reitti kulkee Myllypuronkatua pitkin eli Haukiluoman rajan tuntumassa. Haukiluomaan kulki aluksi TKL:n linja numero 3 vuodesta 1982 vuoteen 1990 asti jolloin linjaksi vaihtui 22.
Suurin osa Haukiluoman väestömäärästä muodostuu kaupunginosan keskialueella sijaitsevan lähiön kerrostalojen asukkaista. Haukiluomassa on lisäksi runsaasti rivi- ja omakotitaloja. Kaupunginosan kadut on nimetty puun eri osien mukaisesti. Siten kaupunginosan pääkadut ovat nimeltään Tyvikatu, Pahkakatu, Runkokatu ja Lehtikatu. Muita katuja ovat esimerkiksi Pihkakatu, Silmukatu, Naavakatu ja Latvakatu.
Lähteet
- Leena Salminen, Janne Vainikainen, Kirsi Hämäläinen, Marko Nurminen: Tilastokatsaus Tampereelta 2007:2 (pdf) (sivu 22) Joulukuu 2007. Tampereen kaupunki. Viitattu 26.7.2014.
- http://www.tampere.fi/material/attachments/h/6G7DMFECy/Haukiluoma_yleissuunnitelmaraportti_04_13_netti.pdf
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Haukiluoma Wikimedia Commonsissa