Hauhusselkä
Hauhusselkä[2][1] tai myös Hauhuunselkä on Pirkanmaalla Virtain Hauhuun kylän lähellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.[2][1]
| Hauhusselkä | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Virrat |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Tarjanneveden alue (35.41) |
| Laskujoki | Naurissalmi [1] |
| Järvinumero | 35.411.1.019 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 96,5 m [1] |
| Rantaviiva | 9,392 km [2] |
| Pinta-ala | 1,22284 km² [2] |
| Tilavuus | 0,0017568 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 1,44 m [2] |
| Suurin syvyys | 7,8 m [2] |
| Saaria | 20 [1] |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantietoa
Järven pinta-ala on 122 hehtaaria eli 1,2 neliökilometriä. Se on 3,2 kilometriä pitkä ja 1,1 kilometriä leveä. Järven luonto on vuosisatoja toistuvien tulvien takia sopeutunut vedenpinnan korkeusvaihteluihin niin, että rantaviivan sijaintia on silmämääräisesti vaikea paikallistaa tarkasti. Järven pääpiirteet ovat kuitenkin selvät. Pohjoisosa kapenee pitkäksi Tappurinsalmeksi, joka yhdistää toisiinsa Hauhusselän ja Morrinlahden. Lahti on viranomaistiedoissa esitetty omana järvialtaanaan, joilla on sama vedenpinnan korkeus. Järveen läpivirtauksenomaisesti laskeva Siikavirta on tuonnut pohjoisosaan lietteitä, ja sen vuoksi siellä sijaitsevat Tervasaaret ja Konisaari sekä pari muutakin saarta. Marjosaari on tulva-aikana saari, jonne on rakennettu tiepenkereen avulla pysyvä kulkutie. Muu osa järvestä on avointa järvenselkää. Eteläosassa järven eristää Tarjanteesta Suuri Sikosaari ja pienempi Naurissaari. Vaikka järven ympäristö on alavaa seutua, näkyy järven selälle kolme korkeampaa mäkeä. Niitä ovat itärannalta Mustaniemenvuori ja Navettavuori ja länsirannalta Hiukanmäki.[2][1]
Järvessä on kartan mukaan noin 20 saarta, joista osa on vettyneitä ruvikkosaaria. Ei ole varmuutta sitä, kummalle järvelle Sikosaari ja Naurissaari luetaan kuuluviksi. Järvi on luodattu, ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 1,8 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0018 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 1,4 metriä ja suurin syvyys 7,8 metriä. Syvin kohta sijaitsee läpivirtausuoman järven halki kuluttamassa matalassa syvänteessä, jonka syvin kohta sijaitsee Sikosaaren luoteispuolella. Myös Marjosaaren niemen lounaispuolella sijaitsee yli viisimetrinen syvänne.[2][1]
Järven rantaviivan pituus on 9,4 kilometriä, ja sen rannat ovat enimmäkseen metsämaata. Vain Hauhuun ja Siikaperän kohdalla ulottuvat peltomaat järven rannalle asti. Järven ympäristön haja-asutus muodostuu yhdeksästä taloudesta, joista seitsemän on maatiloja. Hauhuun muodostaa osa näistä talouksista. Siikaperän taloudet sijaitsevat Siikavirran puolella. Rannoille on rakennettu yli 20 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet Hauhuulta lähteviltä kyläteiltä sekä Siikaperän kautta kulkevalta läpikulkutieltä. Maanteiltä pääsee Jäähdyspohjalle kantatielle 66.[2][1][3]
Luontoarvoja
Hauhusselkä on tärkeä lintujen levähdysalue syys- ja kevätmuuton aikana. Järvellä pesii, ruokailee tai oleskelee säännöllisesti alempana mainittuja EU-direktiiveissä huomiota saavia lintulajeja. Varsin yleisistä lajeista järvellä tavataan kurki, laulujoutsen, luhtahuitti ja ruskosuohaukka. Muuttoaikoina nähdään säännöllisesti myös jouhisorsa ja pikkulokki. Lintuharrastajien mielenkinntoa nostavat myös haapana, isokoskelo, isokuovi, jouhisorsa, naurulokki, pikkulokki, selkälokki, silkkiuikku, sinisorsa, taivaanvuohi, tavi, telkkä, töyhtöhyyppä ja tukkasotka. Etenkin naurulokit ja selkälokit muodostavat lintuyhdyskuntia, joita on vaikea olla havaitsematta. Järven itärannalla seisoo lintutorni.[1][4]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueen (35.4) Tarjanneveden alueella (35.41), jonka Tarjanneveden lähialueeseen (35.411) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 96,5 metriä mpy.[1][5]
Järvi on Pihlajaveden reitin läpivirtausjärvi. Läpivirtaus tulee Siikavirtaa pitkin Hauhusselän pohjoispäähän Kauhaselältä (56 ha), joka sijaitsee välittömästi Uurasjärven (851 ha) alapuolella. Järveen laskee suoraan Osmojärvi (8 ha) ja Jartinjärvi (6 ha). Valkeajärvi (12 ha) kuuluu Osmojärven valuma-alueeseen. Jartinjärven valuma-alueella sijaitsevat Paskojärvi, Pikkulammi, Syväjärvi (6 ha), Jouttijärvi (7 ha) ja Matolammi (1 ha). Hauhusselkään yhtyy Tappurinsalmen kautta myös Morrinlahdeksi (34 ha) kutsuttu järven osa. Morrinlahteen laskee esimerkiksi myös Kynnänjärvi (9 ha).[5]
Järven lasku-uoma kiertää Sikosaaren molemmilta puolilta. Itäinen vesireitti kulkee pienen silta-aukon läpi Navettasalmeen ja Simpsiönsalmen kautta Tarjanteeseen. Eteläinen reitti on leveä Naurissalmi, jonka pohjapato haittaa veneilyä salmen kautta. Naurissaaren toisella puolella on kapea oja. Nämäkin vesireitit johtavat Tarjanteeseen. Järvien välinen korkeusero on 40 senttimetriä.[1][5]
Lähteet
- Hauhusselkä, Virrat (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 6.12.2018.
- Hauhusselkä, Virrat (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- Hauhusselkä Natura-alue (FI0355010), ymparisto.fi 15.8.2013, viitattu 13.12.2018
- Hauhusselkä (35.411.1.019) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 6.12.2018.
Aiheesta muualla
- Lintupaikat. Virrat. Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys
- Melontakuvailu, Pihlajaveden reitti