Hattelmalanharju

Hattelmalanharjun alueella on myös samanniminen yksityisomistuksessa oleva Natura 2000 -alue, joka sijaitsee Hämeenlinnan kaupungin alueella, pääosiltaan Kankaantaustan kaupunginosassa.[1] Alueen laajuus on 39 hehtaaria. Se on maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas harju- ja lehtokokonaisuus.[3] Alue on kuulunut Natura-ohjelmaan vuodesta 2010. [4] Sen luontotyypit ovat boreaaliset lehdot 62 %, harjumuodostumien metsäiset luontotyypit 35 % ja Fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt 0 %[3]

Hattelmalanharju on valtakunnallisesti tunnettuna harjujonona esiintynyt useasti kirjallisuudessa. Harjun laelta on hyvä näkymä Hämeenlinnan kaupunkiin, ja Vänrikki Stoolin tarinoissa, runossa Vänrikin markkinamuisto, J. L. Runeberg runoileekin:

"Tavasthus, jag kan ej glömma,

Hur i månens sken du låg,

När från Hattelmalas höjder

Jag dig första gången såg."[5]

Paavo Cajanderin suomennos vuodelta 1918:

"Hämeenlinna, ensi kerran kun sun kuutamossa näin

Hattelmalan harjanteilta, tuo ei mene mielestäin!

Oli myöhä, ilta kylmä, matkast' olin väsynyt,

mut en lepoa, en suojaa minä muistanutkaan nyt." [6]

Kansainvälisesti ehkä tunnetuin Hattelmalaa ja sen harjua käsittelevä teksti on Bertolt Brechtiltä, sillä hänen ja Hella Wuolijoen yhdessä kirjoittama näytelmä ”Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti”, jota on näytelty kaikkialla maailmassa ja näytellään edelleenkin, sisältää kohtauksen, jossa tukevasti juopunut herra Puntila kiipeää ravintolasalissa tyhjien pullojen täyttämälle pöydälle ja kuvailee kiipeämistä Hattelmalanharjulle sekä sieltä avautuvia näköaloja.

Ruotsin vallan lopulla 1807 luutnantti Carl Gustaf Ramsay kirjoitti vertaillen kolmea Etelä-Suomen nähtävyyttä:

”Uskallan nyt vertailla Hattelmalan, Ilmolan ja Kangasalan maisemia. Olen nyt nähnyt ne kaikki, nämä joista niin paljon puhutaan; yrittänyt löytää jokaisen kauneuden ja myönnän, että on vaikea tehdä valintaa paremmuudesta. Kaikki ovat erilaisia, kaikilla on hyvin erilainen luonne. Hattelmalan harju, iloinen, leikkivä, rikas ja vaihteleva tuntuu olevan parempi Ilmolan mäkeä, joka laajana ja villinä enemmän miellyttää silmää kuin tunnetta, ja uskon, että Kangasalan harju ottaa paikan molempien edellä. Kun jätän ottamatta lukuun Hämeenlinna kaupungin ja linnan, jotka erityisesti antavat Hattelmalalle kauneuttaan, on Kangasala näiden molempien muiden erilaiset maisemat yhdistettyinä toisella puolellaan, ja sen lisäksi omaleimainen maisema toiselta puolelta yli Roineen.”[7]