Hatapusa

Hatapusa; Готобужи, Gotobuži
	; Hatapusan kylän muistomerkki.
	; Hatapusa
	Koordinaatit: 59°46′58″N, 29°9′35″E
Valtio	Venäjä
Federaatiosubjekti	Leningradin alue
Piiri	Lomonosovin piiri
Kunta	Kaprio
Hallinto
– Asutustyyppi	entinen kyläryhmä
Väkiluku	0
	Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Hatapusa[1] (ven. Готобужи, Gotobuži) on entinen kyläryhmä Leningradin alueen Lomonosovin piirin Kaprion kunnassa Venäjällä. Se sijaitsi Vornaisienjoen varrella noin 10 kilometriä Kapriosta koilliseen.

Kylä mainitaan ensimmäisen kerran Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirjassa vuonna 1499/1500. Sen nimi perustunee muinaisslaavilaiseen henkilönimeen Hotobod/Hotebod[2]. 1800-luvulla Hatapusa muodosti inkerinsuomalaisten äyrämöisten ja inkerikkojen asuttaman kyläryhmän[3]. Suomalaiset kuuluivat Kaprion luterilaiseen seurakuntaan[4]. Paroni Uexküllille kuuluneen kartanon lähistöllä[5] toimi Jacob Johann von Sieversin 1700-luvun lopulla perustama paperitehdas. Myöhemmin Vornaisienjoen varrelle rakennettiin myös Jelizavetinon sellu- ja paperitehdas.[6] Venäjän vallankumouksen jälkeen Hatapusassa toimi metsätyömaa, joka suljettiin puuvarojen ehdyttyä vuonna 1940.[5]

Hatapusan kylä tuhoutui toisen maailmansodan aikana. Nykyään sen paikalla on pieni muistomerkki.[5] Kaprion kunnan yleiskaavassa vuodelta 2015 esitetään asutuskeskuksen perustamista uudelleen[7].

Lähteet

EKI kohanimeandmebaasi eki.ee. Viitattu 19.1.2016.
Vasiljev, V. L.: Arhaitšeskaja topinimija Novgorodskoi zemli, s. 56–57. Veliki Novgorod: NovGU imeni Jaroslava Mudrogo, 2005. ISBN 5-98769-006-4.
v. Köppen, Peter: Erklärender Text zu der Ethnographischen Karte des St. Petersburger Gouvernements, s. 80. St.-Petersburg: , 1867.
Virtuaali-Inkeri inkeri.com. Viitattu 19.1.2016.
Knjazeva, Nina: O derevnjah v okrestnostjah Sosnovogo Bora, stjortyh voinoi. Istorija pervaja. Gotobuži – na reke Voronka Moi gorod (priloženije k gazete ”Majak”). 18.8.2015. Viitattu 19.1.2016.
Knjazeva, Nina: Derevni, stjortyje voinoi: Fabritšnaja sloboda i Jelizavetino Moi gorod (priloženije k gazete ”Majak”). 14.12.2015. Viitattu 19.1.2016.
Generalnyi plan munitsipalnogo obrazovanija Koporskoje selskoje poselenije munitsipalnogo obrazovanija Lomonosovski munitsipalnyi raion Leningradskoi oblasti. Tom 3: Materialy po obosnovaniju копорское.рф. 2015. Viitattu 29.1.2017.

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] EKI kohanimeandmebaasi eki.ee. Viitattu 19.1.2016.

[2] Vasiljev, V. L.: Arhaitšeskaja topinimija Novgorodskoi zemli, s. 56–57. Veliki Novgorod: NovGU imeni Jaroslava Mudrogo, 2005. ISBN 5-98769-006-4.

[3] v. Köppen, Peter: Erklärender Text zu der Ethnographischen Karte des St. Petersburger Gouvernements, s. 80. St.-Petersburg: , 1867.

[4] Virtuaali-Inkeri inkeri.com. Viitattu 19.1.2016.

[o_derevnjah-5] Knjazeva, Nina: O derevnjah v okrestnostjah Sosnovogo Bora, stjortyh voinoi. Istorija pervaja. Gotobuži – na reke Voronka Moi gorod (priloženije k gazete ”Majak”). 18.8.2015. Viitattu 19.1.2016.

[6] Knjazeva, Nina: Derevni, stjortyje voinoi: Fabritšnaja sloboda i Jelizavetino Moi gorod (priloženije k gazete ”Majak”). 14.12.2015. Viitattu 19.1.2016.

[7] Generalnyi plan munitsipalnogo obrazovanija Koporskoje selskoje poselenije munitsipalnogo obrazovanija Lomonosovski munitsipalnyi raion Leningradskoi oblasti. Tom 3: Materialy po obosnovaniju копорское.рф. 2015. Viitattu 29.1.2017.