Harry Turtledove

Turtledove syntyi Los Angelesissa juutalaiseen perheeseen. Reputettuaan ensimmäisenä opiskeluvuonnaan Caltechissa hän siirtyi Kalifornian yliopistoon Los Angelesissa, josta hän sai filosofian tohtorinarvon Bysantin historiassa 1977. Hänen väitöskirjansa oli The Immediate Successors of Justinian: A Study of the Persian Problem and of Continuity and Change in Internal Secular Affairs in the Later Roman Empire During the Reigns of Justin II and Tiberius II Constantine (AD 565–582).

Vuonna 1979 Turtledove julkaisi ensimmäiset kaksi romaaniaan Wereblood ja Werenight salanimellä "Eric G. Iverson". Turtledove selitti myöhemmin, että hänen toimittajansa Belmont Towerilla ei luullut ihmisten uskovan kirjailijan oikean nimen olevan "Turtledove" (suomeksi turturikyyhky), ja siksi hän kehitti pohjoismaisemmalta kuulostavan nimen. Turtledove jatkoi Iverson-nimen käyttöä aina vuoteen 1985, jolloin hän julkaisi omalla nimellään novellit Herbig-Haro ja And So to Bed. Toinen hänen käyttämänsä varhainen salanimi oli "Mark Gordian". Turtledove on hiljattain alkanut julkaista historiallisia romaaneja salanimellä "H.N. Turteltaub" (turturikyyhky saksaksi).

Läpi 1970-luvun lopun ja 80-luvun alun Turtledove toimi teknisenä kirjoittajana Los Angelesin piirikunnan opetusvirastossa. Hän lähti virastosta 1991 siirtyessään kokopäivätoimiseksi kirjailijaksi. Vuosina 1986–1987 hän toimi "Science Fiction Writers of America" -seuran rahastonhoitajana.

Harry Turtledove on naimisissa rikos- ja tieteiskirjailija Laura Frankosin kanssa. Hänellä on kolme tytärtä: Alison, Rachel ja Rebecca. Hänen lankonsa on fantasiakirjailija Steven Frankos.

Turtledove voitti Homer-palkinnon novellilla Designated Hitter vuonna 1990, "John Esten Cook Award for Southern Fiction" -palkinnon romaanilla The Guns of The South 1993 ja Hugo-palkinnon novellilla Down in The Bottomlands 1994. Novelli Must and Shall ja romaani The Two Georges saivat kunniamaininnat omissa luokissaan ollessaan ehdolla "Sidewise Award for Alternate History" -palkinnolle 1995. Tämän lisäksi Must and Shall oli ehdolla vuonna 1996 Hugo- ja Nebula-palkinnoille. Worldwar-sarja sai "Sidewise Award for Alternate History" -kunniamaininnan 1996. Vuonna 1998 romaani How Few Remain voitti Sidewise-palkinnon. Turtledove voitti toisen Sidewise-palkinnon 2003 romaanilla Ruled Britannia.

Turtledove nimitettiin 1. elokuuta 1998 Kentuckyn kunniaeverstiksi ollessaan kunniavieraana Rivercon XXIII:ssa Kentuckyn Louisvillessa. Turtledove piti maljapuheen 58:nnessa maailman science fiction -kokouksessa, Chicon 2000:ssa.

Turtledovea nimitetään "Vaihtoehtohistorian mestariksi". Tämän lajin sisällä hänet tunnetaan sekä alkuperäisistä vaihtoehtohistoriaskenaarioista, kuten nykypäiviin asti selvinneestä Bysantin Imperiumista, että tuoreesta käsittelystä aiheisiin joista monet muut ovat kirjoittaneet, kuten Etelävaltioiden voitosta Yhdysvaltojen sisällissodassa ja natsi-Saksan voitosta toisessa maailmansodassa.

Turtledoven fiktiossa toistuva aihe on realistinen sodan kuvaus tavallisten sotilaiden näkökulmasta. Sotilaat on yleensä kuvattu suopeasti, joskaan ei kritiikittömästi – sama henkilö, joka tekee hirveitä raakuuksia yhdessä kohtauksessa on toisissa olosuhteissa kykenevä myötätuntoon ja avuliaisuuteen. Tämä on totta myös niille sotilaille, jotka taistelevat tarinan 'roistojen' puolella, kuten natsi-Saksa ja sen lukuisat vaihtoehtohistorian ja fantasian vastineet Turtledoven kirjoissa. Hänen kuvauksensa sodasta sisältää myös aina siviilejä, joiden elämään sota vaikuttaa taistelukentällä olevien sotilaiden lisäksi.

Jopa ilmeiset arkkiviholliset, kuten ihmiset jotka ovat mukana kansanmurhassa, ovat tuskin koskaan Turtledoven kirjoissa arkkityyppisiä roistoja. Joissain kirjasarjoissa lukija voi seurata kuinka vaihe vaiheelta sarjan edetessä alun perin kunniallinen henkilö saavuttaa pisteen, jossa hän on valmis joukkomurhiin. Turtledoven kirjat on yleensä kirjoitettu yksikön kolmannessa persoonassa, ja kaikkitietävä kertoja usein hieman arvostelee henkilöitään ennakkoluuloista tai uskomisesta propagandaan; tämä kritiikki yleensä alkaa sanoilla "Hänen mieleensä ei tullut että…".

Huomattava osa Turtledoven kokonaistuotannosta koostuu pitkistä sarjoista, joissa on monia keskeisiä henkilöitä joita seurataan yksi kerrallaan pienissä pätkissä. Kaikki henkilöt ovat kokemassa saman suurtapahtuman (yleensä suuren sodan), ja heidän yhteiset kokemuksensa ja satunnaiset tapaamisensa ja ristiriitansa toistensa kanssa piirtävät laajan kuvan koko tapahtumasta. Suurempi realismi saavutetaan Turtledoven tavalla toisinaan surmata keskushenkilö – joskus jopa sympaattinen henkilö johon lukija on kiintynyt – usein merkityksettömässä onnettomuudessa tai pienessä kahakassa (näinhän usein käy todellisessa sodassa ja elämässä yleensäkin, mutta huomattavasti harvemmin kirjallisuudessa, erityisesti fiktiossa).

Samanlaista tekniikkaa käytettiin aiemmin scifin ulkopuolella, esimerkiksi Herman Woukin kirjoissa Sodan Muisto ja Sodan Tuulet ja vielä aiemmin John Dos Passosin U.S.A.-trilogiassa jota pidetään Passosin pääteoksena.

Vaikka Turtledove on kirjoittanut paljon puhtaasti historiallisia romaaneja, hänet katsotaan tieteiskirjailijaksi ennen kaikkea siksi, että hän on kirjoittanut huomattavan määrän fantasiaa ja pääosa hänen tuotannostaan on vaihtoehtohistoriaromaaneja (englanniksi "alternate history", ranskaksi "uchronie"), jotka katsotaan scifin alalajiksi. Näiden lisäksi hän on kirjoittanut muutamia puhtaasti scifiä olevia teoksia.

Turtledovea on käännetty useille kielille, erityisesti italiaksi ja venäjäksi, muttei vielä suomeksi.

• Harry Turtledoven viralliset sivut (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive) Mukana kokonainen bibliografia.
• Vaihtoehtohistorian lista (englanniksi) Mukana myös kattava selvitys aiheesta.
• Turtlewiki (englanniksi) Ensyklopedia ihmisistä, paikoista ja tapahtumista Harry Turtledoven kirjoissa.