Harry Federley

Harry Federley (22. maaliskuuta 1879 Viipuri – 13. marraskuuta 1951 Helsinki) oli suomenruotsalainen geneetikko ja eläintieteilijä.[1] Federley oli Helsingin yliopiston professori vuodesta 1923, ja hän toimi genetiikan laitoksen ensimmäisenä esimiehenä.[2] Häntä pidetään suomalaisen perinnöllisyystieteen perustajana.[1]

Harry Federley.

Federley valmistui filosofian tohtoriksi Helsingissä vuonna 1907 ja jatkoi opintojaan myös Jenassa ja Tukholmassa. Hän tutki uraauurtavissa töissä muun muassa perhoslajien ja niiden välisten lajiristeytysten kromosomistoja.[1]

Federley oli jo varhain kiinnostunut myös ihmisen rotuhygieniasta, ja hän vaikutti keskeisesti rotuhygieniasuunnittelun kehittämiseen Suomessa 1900-luvun alkupuoliskolla, sekä lainsäädännön valmistelussa että Folkhälsan-järjestössä. Federley oli suomenruotsalaisuuden vahva puolustaja ja kansanosan aseman säilytyksen puolestapuhuja.[1]

Federleyn puoliso oli Bertha Maria Anna o.s. Paulig (1877–1959), ja metsänhoitaja Gunnar Federley (1912–1993) oli heidän poikansa.[3]

Lähteet
  1. Hietala, Marjatta: ”Federley, Harry (1879–1951)”, Suomen kansallisbiografia, osa 2, s. 752–754. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-443-6. / Teoksen verkkoversio.
  2. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 116. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  3. ”Federley, Gunnar”, Suomen metsänhoitajat. Finlands forstmästare 1931–1945, s. 124. Helsinki: Suomen Metsänhoitajaliitto, 1946.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.