Harriet Quimby

Quimby Blériot XI -koneessaan vuonna 1911.

Harriet Quimby syntyi 11. toukokuuta 1875 maatilalla lähellä Michiganin Coldwateria. Aikuistuttuaan hän muutti Kaliforniaan ja sieltä New Yorkiin. Hän työskenteli toimittajana Leslie’s Illustrated Weekly -lehdessä, jossa hän oli draamakriitikko ja kirjoitti naisten sivuja.[2]

Quimbyn kiinnostus ilmailua kohtaan syttyi lokakuussa 1910, kun Leslie’s Illustrated Weeklyssä oli artikkeli tulevasta kansainvälisestä ilmailutapaamisesta New Yorkin Belmont Parkissa.[3] Siellä hän näki John Moisantin lentävän lentokilpailussa ja päätti opetella lentämään.[2] Hän liittyi Moisantin lentokouluun,[1] ja vaikka tämä kuolikin lento-onnettomuudessa joulukuussa 1910, Quimby aloitti lentotunnit keväällä 1911.[2]

Välttääkseen kritiikkiä ja negatiivista huomiota työnantajaansa kohtaan Quimby naamioitui lentotunneillaan mieheksi ja lensi aina auringonnousun aikaan. Toimittajat saivat hänestä lopulta vihiä, ja ensimmäisen kerran hänen lento-opinnoistaan uutisoitiin sanomalehdissä 25. toukokuuta 1911.[2] Quimby ja Moisantin sisko Matilda Moisant kävivät keskenään kilpailua siitä, kumpi saisi lentolupakirjan ensin. Quimby yritti lentokoetta ensimmäisen kerran 21. heinäkuuta 1911, mutta epäonnistui laskeutumiskokeessa. Seuraavana päivänä hän yritti uudelleen ja tällä kertaa läpäisi kokeen tehden samalla laskeutumisen tarkkuusennätyksen.[1] Hän sai Aero Club of Americalta 1. elokuuta lentolupakirjan numero 37.[3][2] Hän oli Yhdysvaltain ensimmäinen ja maailman toinen lentolupakirjan saanut nainen.[4]

Lupakirjansa saatuaan Quimby osallistui lentokiertueelle Meksikossa. Kiertueen aikana hän päätti yrittää Englannin kanaalin ylitystä. Yritys toteutui lopulta 16. huhtikuuta 1912, ja hänen onnistui huonosta säästä ja sumusta huolimatta lentää Englannista Ranskaan ensimmäisenä naisena. Saavutus jäi lehdissä vähälle huomiolle, sillä RMS Titanic oli uponnut juuri lentoa edeltäneenä iltana.[2]

Quimby näki ilmailun naisille varteenotettavana uramahdollisuutena, ja hänen mukaansa naiset olisivat aivan hyvin voineet ansaita mukavasti rahaa kuljettamalla matkustajia, toimittamalla paketteja, tekemällä ilmavalokuvausta tai opettamalla lentokouluissa. Naislentäjiä ei kuitenkaan hänen aikanaan otettu vakavasti, ja niinpä Quimbykin joutui lennonopettajana toimimisen sijaan esiintymään lentonäytöksissä.[2]

Quimbystä tuli 1911 Vin Fiz -rypälevirvoitusjuoman mainoskasvo. Hänen mukaansa suunniteltiin violettiin asuun pukeutunut naislentäjähahmo, jota käytettiin Vin Fizin mainoksissa.[5] Housut ja paita olisivat olleet paras asu lentämiseen, mutta housujen käyttämistä pidettiin tuohon aikaan naisille sopimattomana.[2] Niinpä Quimby suunnitteli yhdessä räätälin kanssa itselleen violetin villaisen lentoasun, jonka sai muutettua polvihousuista hameeksi avaamalla muutaman napin.[3]

Quimby kuoli 1. heinäkuuta 1912 lentonäytöksessä Squantumissa, Massachusettsissa, kun hänen lentämänsä Blériot XI kääntyi sivuttain kesken syöksyn. Quimby ja matkustajana ollut tapahtuman järjestäjä William A. P. Willard lensivät ulos koneen ohjaamosta ja putosivat 300 metriä maahan. Onnettomuuden syyksi epäiltiin muun muassa peräsimen vikaa, tuulenpuuskaa ja Quimbyn pyörtymistä.[1]

Quimbyn kunniaksi on pystytetty Michiganiin kaksi virallista historiallista maamerkkiä. Yksi on lähellä hänen syntymäpaikkaansa Coldwateria,[6] toinen Quimbyn lapsuudenkodin luona Arcadian kauppalassa.[7] Quimby hyväksyttiin vuonna 2004 Yhdysvaltain kansalliseen ilmailun kunniagalleriaan[8] ja vuonna 2012 Long Islandin ilmailun ja avaruustoiminnan kunniagalleriaan.[9]

Vuonna 1991 julkaistussa yhdysvaltalaisessa lentopostimerkissä oli Quimbyn kuva.[10]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Harriet Quimby Wikimedia Commonsissa