Harold Alexander
Harold Rupert Leofric George Alexander (10. joulukuuta 1891 – 16. kesäkuuta 1969) oli brittiläinen sotamarsalkka sekä Tunisin ja Errigalin varakreivi (1946) ja jaarli (1952). Häntä pidetään yhtenä Britannian taitavimmista sotapäälliköistä toisen maailmansodan aikana.[1]
Harold Alexander | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 10. joulukuuta 1891 |
Kuollut | 16. kesäkuuta 1969 (77 vuotta) |
Arvonimi | The Right Honourable |
Sotilashenkilö | |
Palvelusmaa(t) | Britannia |
Taistelut ja sodat | toinen maailmansota |
Sotilasarvo | sotamarsalkka |
Nimikirjoitus |
|
Oltuaan Ranskassa Britannian siirtoarmeijan komentajana ja johdettuaan Dunkerquen evakuoimista toukokuussa 1940 Alexander siirrettiin Britteinsaarten Southern Commandin komentajaksi. Vuonna 1942 hänet komennettiin ylipäälliköksi Burmaan. Saman vuoden elokuussa Alexanderista tuli Lähi-idän joukkojen ylipäällikkö. Hänen alaisuudessaan ollut brittiläinen 8. armeija voitti Montgomeryn johdolla saksalaisen Rommelin johtaman armeijan Pohjois-Afrikassa loka–marraskuussa 1942 käydyssä El Alameinin toisessa taistelussa. Myöhemmin hän johti operaatiota Sisiliassa sekä valtasi ankarien taisteluiden jälkeen Italian niemimaan syyskuun 1943 ja syksyn 1944 välisenä aikana. Marraskuussa 1944 Alexanderista tuli koko Välimeren alueen ylipäällikkö, ja hänet nimitettiin sotamarsalkaksi.[1]
Vuosina 1946–1952 Alexander oli Kanadan kenraalikuvernöörinä ja vuosina 1952–1954 puolustusministerinä.
Lähteet
- Drakenlordh, Rikard: Toisen maailmansodan avainhenkilöt, s. 9–10. Suomentanut Petri Kortesuo. Karisto, 2005. ISBN 951-23-4674-5.