Harmaat

Harmaat (myös Roswellin muukalaiset tai zetareticulilaiset) ovat kuvitteellisia avaruusolioita, jotka esiintyvät kansantarinoissa, populaarikulttuurissa, salaliittoteorioissa ja ufologiassa. Ne kuvataan yleensä suuripäisiksi ja -silmäisiksi mutta muutoin pienikokoisiksi, iholtaan harmaiksi humanoideiksi. Harmaiden väitetään usein olevan kotoisin Zeta Reticulin tähdistöstä ja ne ovat yleisiä erityisesti lähikontakti- ja sieppausväitteiden yhteydessä.

Taiteilijan näkemys Harmaista.

Ulkonäkö

Sieppausväitteissä ja populaarikulttuurissa esiintyy useita yhtenäisiä olemukseen liittyviä ominaisuuksia, joilla voidaan määritellä "Harmaat". Harmaat määritellään tyypillisesti harmaaihoisiksi, pienikokoiksi (noin 120 senttimetriä tai enemmän) humanoideiksi. Niiden keho kuvataan usein pitkänomaiseksi ja pienirintaiseksi. Lihaksiin tai luustoon liittyviä merkkejä ei ole näkyvissä. Harmaiden jalat ovat yhtä pitkät kuin heidän kätensä ja säärensä. Niillä voi olla 3–5 sormea, eikä peukalon vastinetta ole.

Harmaiden pää on ihmisen pään kaltainen, vaikkakin paljon suurempi vartaloon nähden ja usein hiukset joko puuttuvat kokonaan tai niitä on vain vähän. Pään alapuolella kaula on ohut eikä aataminomenaa tai lihaksia ole näkyvissä. Korvat, jos niitä on lainkaan, ovat hyvin pienet. Suu on yleensä kapea eikä huulia ole. Silmät ovat yleensä suuremmat kuin ihmisellä ja usein mantelin tai vesipisaran muotoiset. Silmät ovat myös tyypillisesti täysin mustat; nähtävissä ei ole iiristä, silmäluomia, kulmakarvoja tai silmäripsiä.

Populaarikulttuurissa

Historia

Englantilainen tieteiskirjailija H. G. Wells kuvaili vuonna 1893 julkaistussa artikkelissaan "Man of the Year Million" tulevaisuuden ihmisiä, jotka ovat kehittyneet harmaaihoisiksi, pienikokoisiksi ja suuripäisiksi. Romaanissaan The First Men in the Moon (1901) Wells kuvaa Kuun harmaaihoisia ja isopäisiä alkuperäisasukkaita, joilla on suuret mustat silmät ja ampiaisen mieleen tuovat pistimet.

Ehkä ensimmäinen tarkka kuvaus "harmaista" on ruotsalaisen Gustav Sandgrenin vuonna 1933 nimimerkillä Gabriel Linde julkaisemassa nuorille suunnatussa tieteisromaanissa Tuntematon vaara (ruotsinkielinen alkuteos Den okända faran): "Hän huomasi, etteivät nuo olennot muistuttaneet mitään ihmisrotua. He olivat lyhyitä, lyhyempiä kuin keskimitan japanilaiset, heidän päänsä oli hyvin iso ja kalju, otsa voimakas, nelikulmainen, nenä ja suu hyvin pienet ja leuka heikko. Ihmeellisimmät olivat sentään silmät – suuret, tummat, loistavat, teräväkatseiset. Heillä oli yllään pehmeästä harmaasta kankaasta tehdyt vaatteet, ja heidän jäsenensä näyttivät samanlaisilta kuin ihmisten." Romaanissa on myös kuvia näistä avaruusolennoista.

Vuonna 1965 sanomalehdissä väitettiin yhdysvaltalaisten Betty ja Barney Hillin joutuneen siepatuiksi lentävään lautaseen. Hillien kuvaukset heidät siepanneista olennoista olivat monella tapaa samanlaisia kuin kuvaukset "harmaista".

Tutkimustuloksia

Raporteissa oletetuista muukalaisten kohtaamisista Harmaita on 43 prosenttia Yhdysvalloissa, 90 prosenttia Kanadassa, 67 prosenttia Brasiliassa, 20 prosenttia Manner-Euroopassa ja 12 prosenttia Isossa-Britanniassa.[1]

Sieppausraportit, joissa Harmaita esiintyy, maiden mukaan lajiteltuina[2]
Maa Harmaita Muita tyyppejä
Australia 50 % 50 %
Kanada 90 % 10 %
Mannermainen Länsi-Eurooppa 48 % 52 %
Iso-Britannia 12 % 88 %
Yhdysvallat 43 % 57 %
Brasilia 67 % 33 %

Salaliittoteorioita

Jotkut salaliittoteoreetikot uskovat, että Harmaat muodostavat osan hallitusten johtamaa muukalaisten olemassaolon salailukampanjaa,[3] tai että ne ovat hallituksen mielenhallintakokeiden tulosta. [4][5] Ufoja ja muuta rajatietoa käsittelevän Ultra-lehden kolumnisti Maarit M. Hanssen väittää, että Harmaat muukalaiset tuottavat avaruusolentojen ja ihmisten hybridejä ja tarjoavat vastalahjaksi tästä hallitusten käyttöön huipputeknologiaa.[6] Fiktion tekijät ovat ottaneet salaliittoteorian mukaan moniin kirjoihin, televisiosarjoihin ja elokuviin; asia on kantava osa muun muassa suosittua Salaiset kansiot -televisiosarjaa.

Lähteet
  1. Bryan, C.D.B (1995). Close Encounters of the Fourth Kind. Alfred A. Knopf, Inc. ISBN B000I1AFBA.
  2. Hall, Richard. "Are UFO Abductions a Universal or a Culturally Dependant Phenomenon." In: Pritchard, Andrea & Pritchard, David E. & Mack, John E. & Kasey, Pam & Yapp, Claudia. Alien Discussions: Proceedings of the Abduction Study Conference. Cambridge: North Cambridge Press. Pp. 191-193.
  3. Clary, David A (2000). Before and After Roswell. Xlibris Corporation. ISBN 0-7388-4106-4.
  4. Cannon, Martin. The Controllers.
  5. Constantine, Alex (1995). Psychic Dictatorship in the U.S.A.. Feral House. ISBN 0-922915-28-8.
  6. http://www.ultra-lehti.com/kolumnit/kolumni-0311.html (Arkistoitu – Internet Archive) Ultran Nettikolumni 11/2003

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.