Harmaahunajaopas

Harmaahunajaopas
Uhanalaisuusluokitus
	Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Linnut Aves
Lahko:	Tikkalinnut Piciformes
Heimo:	Hunajaoppaat Indicatoridae
Suku:	Hunajaoppaat Indicator
Laji:	minor
Kaksiosainen nimi
	Indicator minor ; Stephens, 1815
Alalajit[2]
	I. m. damarensis; I. m. diadematus; I. m. minor; I. m. riggenbachi; I. m. senegalensis; I. m. teitensis;
Katso myös
	Harmaahunajaopas Wikispeciesissä; Harmaahunajaopas Commonsissa
	Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Harmaahunajaopas (Indicator minor) on hunajaoppaisiin kuuluva lintulaji. Lajia tavataan laajalta alueelta Afrikasta.

Koko ja ulkonäkö

Kooltaan harmaahunajaopas voi kasvaa 14–16 cm pitkäksi. Sukupuolet muistuttavat toisiaan ulkonäöltään. Yleisväritykseltään harmaahunajaopas on harmahtava. Lajin pää, rinta ja vatsa ovat ruskehtavan harmaat. Rinta ja vatsa ovat päätä vaaleammat. Linnun siivet ja selkä ovat oliivinvihreät. Harmaahunajaoppaan nokka on lyhyehkö, tukeva ja väriltään musta.[3][4][5][6]

Levinneisyys ja elinympäristö

Harmaahunajaoppaan levinneisyysalue ulottuu Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa Senegalista Etiopiaan ja etelään aina Etelä-Afrikkaan asti. Se puuttuu paikoitellen Afrikan länsiosista. Harmaahunajaoppaan elinympäristöä ovat kuivat metsät, metsien reunamaat, pensaikot ja savannit. Lajin ravintoa ovat mehiläispesien vaha ja mehiläiset. Harmaahunajaopas on pesäloinen, ja munii erityisesti tikkastenten pesiin.[1][3][4][5][6]

Lähteet

BirdLife International: Indicator minor IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019.3. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 16.3.2020. (englanniksi)
Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Indicator minor (TSN 553934) itis.gov. Viitattu 16.3.2020. (englanniksi)
Short, L.L., Horne, J.F.M. & Kirwan, G.M.: Lesser Honeyguide (Indicator minor) Handbook of the Birds of the World Alive. Viitattu 16.3.2020. (englanniksi)
Terry Stevenson, John Fanshawe: Birds of East Africa, s. 266. A&C Black, 2002. ISBN 978-0-58661-079-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 16.3.2020). (englanniksi)
Ian Sinclair, Phil Hockey, Warwick Taborton: Sasol Birds of Southern Africa. Struik Publishers, 1997. ISBN 978-1868721030. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 16.3.2020). (englanniksi)
Paul A. Johnsgard: The Avian Brood Parasites, s. 124-125. Oxford University Press, 1997. ISBN 9780195110425. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 16.3.2020). (englanniksi)

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[IUCN-1] BirdLife International: Indicator minor IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019.3. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 16.3.2020. (englanniksi)

[ITIS-2] Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Indicator minor (TSN 553934) itis.gov. Viitattu 16.3.2020. (englanniksi)

[HBW-3] Short, L.L., Horne, J.F.M. & Kirwan, G.M.: Lesser Honeyguide (Indicator minor) Handbook of the Birds of the World Alive. Viitattu 16.3.2020. (englanniksi)

[east-4] Terry Stevenson, John Fanshawe: Birds of East Africa, s. 266. A&C Black, 2002. ISBN 978-0-58661-079-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 16.3.2020). (englanniksi)

[SASOL-5] Ian Sinclair, Phil Hockey, Warwick Taborton: Sasol Birds of Southern Africa. Struik Publishers, 1997. ISBN 978-1868721030. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 16.3.2020). (englanniksi)

[avian-6] Paul A. Johnsgard: The Avian Brood Parasites, s. 124-125. Oxford University Press, 1997. ISBN 9780195110425. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 16.3.2020). (englanniksi)