Harmaafiivi
Harmaafiivi (Sayornis phoebe) on Pohjois-Amerikassa pesivä tyranneihin kuuluva varpuslintu. Sen selkä ja siivet ovat ruskehtavan harmaita ja vatsa harmahtavan valkoinen. Lajia tavataan erityisesti vesistöjen lähellä olevissa metsissä, ja se on muuttolintu, joka talvehtii Yhdysvaltain luoteisosissa ja Meksikossa. Se syö pääasiassa lentäviä hyönteisiä. Laji on yksiavioinen ja munii 2–6 munaa.
Harmaafiivi | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
Heimo: | Tyrannit Tyrannidae |
Suku: | Fiivit Sayornis |
Laji: | phoebe |
Kaksiosainen nimi | |
Sayornis phoebe |
|
Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö
Kooltaan harmaafiivi on 12–16 cm. Selästään ja siivistään harmaafiivi on ruskehtavan harmaa ja pää on hieman muuta yläruumista tummempi. Koiras on yleensä hieman naarasta kookkaampi ja väriltään tummempi. Linnun vatsa on väriltään harmahtavan valkoinen. Nuorilla harmaafiiveillä on siivissä aikuisia selkeämmät valkoiset siipijuovat ja vatsassa keltaista väriä.[2][3][4][5]
Levinneisyys ja elinympäristö
Pesivänä harmaafiiviä tavataan Kanadan pohjois- ja keskiosista etelään Yhdysvaltojen itärannikoiden osavaltioihin. Laji talvehtii Yhdysvaltain luoteisosissa ja Meksikossa. Yhdysvalloissa muuttavat linnut lähtevät talvehtimisalueilleen lokakuussa ja saapuvat maaliskuussa. Linnun elinympäristöä ovat lehtimetsät ja metsien reunamaat. Erityisesti harmaafiiviä tavataan vesialueiden läheisyydessä kasvavista metsistä.[2][4][6][3]
Elintavat
Harmaafiivit liikkuvat yleensä yksinään. Laji syö pääasiassa lentäviä hyönteisiä, kuten mehiläisiä, ampiaisia ja kärpäsiä, joita se pyydystää ilmasta. Aktiivisimmillaan se hankkii ravintonsa aamuisin. Talvikaudella sen ravinnosta viidesosaa koostuu sumakkien, myrkkymuratin, mistelin ja suomyrttikasvien marjoista.[4][6]
Harmaafiivit ovat yksiavioisia ja pesimäkaudella samalla parilla voi olla kaksi pesintää. Koiras esittelee naaraille mahdollisia pesäpaikkoja, jonka naaras sitten valitsee. Usein linnut käyttävät samaa pesää useampina vuosina peräkkäin. Naaras rakentaa pesän mudasta, sammalista ja heinistä usein rakennuksiin tai siltoihin. Naaras munii yleensä kahdesta kuuteen valkoista munaa, joissa voi olla punaruskeita pilkkuja. Naaras hautoo munia hieman yli kaksi viikkoa, ja myös koiras osallistuu poikasten ruokintaan. Lehmäturpiaalit munivat usein oman munansa harmaafiivien pesään.[4][6][2][3]
Lähteet
- BirdLife International: Sayornis phoebe IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.2.2014. (englanniksi)
- Bird: The Definitive Visual Guide, s. 343. Dorling Kindersley, 2007. ISBN 978-1-4053-4585-9. (englanniksi)
- Eastern Phoebe All About Birds. Cornell Lab of Ornithology. Viitattu 20.11.2010. (englanniksi)
- Alicia Ivory: Sayornis phoebe Animal Diversity Web. Viitattu 20.11.2010. (englanniksi)
- Pete Dunne: Pete Dunne's essential field guide companion, s. 405. Houghton Mifflin Harcourt, 2006. ISBN 978-0618236480. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 20.9.2010). (englanniksi)
- Gregory Gough: Eastern Phoebe Smithsonian National Zoological Park. Arkistoitu 15.6.2010. Viitattu 20.11.2010. (englanniksi)