Harlu (Karjalan tasavalta)

Harlu (ven. Ха́рлу) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Pitkärannan piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Jänisjoen varrella 47 kilometriä Pitkärannasta maanteitse luoteeseen.[1] Taajamassa on 828 ja kunnassa 1 300 asukasta (vuonna 2012)[2].

Harlu
Ха́рлу

lippu
vaakuna

Harlu

Koordinaatit: 61°48′30″N, 30°56′15″E
Valtio Venäjä
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Pitkärannan piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi taajama
 – Hallinnon tyyppi maalaiskunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 261 km²
Väkiluku (2012) 1 300
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)









Harlun kunta Pitkärannan piirin kartalla.
Harlun asemarakennus.

Maantiede ja asutus

Harlun kunnan pinta-ala on 261 neliökilometriä[3]. Se rajoittuu koillisessa Suojärven piirin Loimolan, kaakossa Pitkärannan piirin Läskelän, lounaassa Sortavalan ja lännessä Sortavalan piirin Kaalamon kuntiin[4]. Pinta-alasta valtaosa on metsää[5].

Kunnan alueella virtaavat Jänisjoki, Alatsoja ja Pirokanoja. Suurimmat järvet ovat Laatokan ohella Jänisjärvi ja Suistamonjärvi. Hyötykaivannaisiin kuuluvat kulta, gneissigranitti, liuske ja rakennuskivi.[6] Seudulle suunnitellaan Laatokan saariston kansallispuistoa [7].

Keskustaajaman lisäksi kuntaan kuuluu Jänisjärven asema sekä kolme kylää: Alattu, Rautalahti ja Ulmalahti. Hämekosken kylä lasketaan osaksi Harlun taajamaa. Toiseksi suurin asutuskeskus on vajaan 400 asukkaan Rautalahti.[8] Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kunnan asukkaista 79 % on kansallisuudeltaan venäläisiä, 10 % valkovenäläisiä, 3 % karjalaisia ja 2 % ukrainalaisia[9].

Historia

Nykyinen Harlun kunta käsittää ennen talvi- ja jatkosotaa Suomeen kuuluneen Harlun kunnan pohjoisosan. Harlun kirkonkylä tunnettiin myös nimellä Leppäkoski. Siellä oli Läskelän paperitehtaan yhteyteen kuulunut sellu- ja paperitehdas, joka lopetti toimintansa 1980-luvun lopussa. Vuonna 1959 Harlun taajamassa oli 4 000, vuonna 1979 2 000 ja vuonna 2002 1 100 asukasta.[1] Neuvostoaikana sillä oli kaupunkimaisen taajaman status[10].

Liikenne, talous ja palvelut

Kunnan läpi kulkee Aunuksen ja Sortavalan välinen A130-maantie. Harlusta on linja-autoyhteydet Pitkärantaan, Petroskoihin, Suojärvelle ja Sortavalaan. Rautalahdessa on huoltoasema.[11]

Jänisjärven asemalla yhtyvät Lotinapeltoon, Suojärvelle ja Hiitolaan johtavat rautatiet. Radoilla on myös Harlun asema sekä Alatun ja Hämekosken pysäkit.[12]

Seudun pääelinkeinot ovat metsäteollisuus ja maatalous. Kunnassa toimii kaksi puunjalostuslaitosta, kalanviljelylaitos ja leipomo[13]. Jänisjoella on vuonna 1903 rakennettu Hämekosken ja vuonna 1936 valmistunut Harlun vesivoimalaitos[1][14].

Keskustaajaman palveluihin kuuluu lastentarha, koulu, kansantaiteen talo, poliklinikka, yleinen sauna, posti, ruokala ja muutama kauppa. Taajamassa on helluntailaiskirkko.[15]

Nähtävyydet ja matkailu

Harlun taajamalla on historiallisen asutuksen status. Sen rakennusmuistomerkkejä ovat 1800–1900-lukujen vaihteessa rakennettu pappila sekä 1800-luvun loppupuolelta peräisin oleva asuintalo ja lastentarhan talo. Taajamassa on toisessa maailmansodassa kaatuneiden neuvostosotilaiden hautapaikka.[16]

Rautalahden lähistöllä on lomakylä sekä kalastus- ja metsästysmaja ja Jänisjärven asemalla lomakylä[17]. Matkailijoita houkuttelee Jänisjoen melontareitti.

Lähteet

Viitteet
  1. Karelija: entsiklopedija, tom 3, s. 224. Petrozavodsk: Petropress, 2011. ISBN 978-5-8430-0127-8.
  2. Generalnyi plan, s. 3–4.
  3. Generalnyi plan, s. 3.
  4. Generalnyi plan, s. 9.
  5. Generalnyi plan, s. 43.
  6. Generalnyi plan, s. 12–13.
  7. Generalnyi plan, s. 45.
  8. Generalnyi plan, s. 4.
  9. Haku vuoden 2010 väestönlaskennan tietokannasta (vieras-kirjautumisella) std.gmcrosstata.ru. Arkistoitu 27.3.2019. Viitattu 18.2.2014. (venäjäksi)
  10. Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 28, s. 202. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1978.
  11. Generalnyi plan, s. 18.
  12. Generalnyi plan, s. 19.
  13. Generalnyi plan, s. 28.
  14. Generalnyi plan, s. 25.
  15. Generalnyi plan, s. 20–21.
  16. Generalnyi plan, s. 16–17.
  17. Generalnyi plan, s. 21.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.