Harley-Davidson Motor Company

Vuonna 1901 William S. Harley sai valmiiksi ensimmäisen suunnitelman polkupyörän apumoottorista. Harley ja Arthur Davidson esittelevät ensimmäisen Harley-Davidson-moottoripyörän kaksi vuotta myöhemmin. Pyörä rakennettiin alun perin kilpapyöräksi. Ensimmäinen tuotantotila oli 3 m x 4,5 m kokoinen puuvaja Milwaukeen kaupungissa Wisconsinin osavaltiossa, Michiganjärven rannalla. Puuvajan, jonka seinään oli maalattu Harley-Davidson Motor Company, kopio on nähtävänä yhtiön museossa. Myöhemmin samana vuonna Arthur Davidsonin veli Walter tuli mukaan toimintaan. Ensimmäisen Harley-Davidson-moottoripyörän osti Williamin ja Arthurin koulukaveri Henry Meyer suoraan rakentajilta itseltään. Seuraavana vuonna aloitettiin pyörien jälleenmyynti Chicagossa. Jälleenmyyjä C.H. Lang myi yhden kolmesta siihen mennessä valmistetuista moottoripyöristä.

Vuonna 1905 Harley-Davidson-moottoripyörällä voitettiin ensimmäinen kilpa-ajo Chicagossa. 15 mailin (noin 24 km) matkaan meni 19 minuuttia ja 2 sekuntia. Milwaukeen tehtaalle palkattiin ensimmäinen työntekijä. Seuraavana vuonna valmistui uusi 10 m × 26 m kokoinen tehdasrakennus, jossa työskenteli kuusi täysipäiväistä työntekijää. Ensimmäinen moottoripyöräkuvasto julkaistiin. Vuotta myöhemmin yritys muutettiin osakeyhtiöksi, ja osakekanta jaettiin neljään osaan. William A. Davidson, Arthur ja Walter Davidsonin veli siirtyi Motor Companyn palvelukseen. Yrityksen jälleenmyyjien verkostoa kehitettiin

1908 Walter Davidson saavutti ensimmäisenä moottoripyörien luotettavuusajossa täydellisen tuhannen pisteen suorituksen, kolmen päivän ajon jälkeen. Samalla hän löi taloudellisuusajon ennätyksen, uuden ennätyksen ollessa 188 mpg eli 1,25 l / 100 km. Ensimmäinen Harley-Davidson myytiin poliisikäyttöön. 1909 Ensimmäinen 45° V-2 -moottori esiteltiin. Kooltaan 49 cid (820 cm³) oleva moottori tuotti seitsemän hevosvoimaa. Tämä 45° V-2 -moottori on vieläkin Harley-Davidsoneiden tunnusmerkkinä. Tehdas ryhtyi valmistamaan tuottamiinsa pyöriin varaosia. Vuotta myöhemmin kehystettyä "Bar & Shield"-logoa käytettiin ensimmäisen kerran, ja siitä tehtiin tuotemerkki vuotta myöhemmin.

Uusien tuotanto- ja suunnittelutilojan rakentaminen alkoi 1912, jolloin perustettiin erillinen osasto kattamaan varaosat ja lisävarusteet. Japanin vienti alkoi ja Harley-Davidsonia myi jo 200 jälleenmyyjää ympäri Yhdysvaltoja. Seuraavana vuonna perustettiin William Ottawayn johdolla kilpailuosasto.

1914 Ensimmäiset sivuvaunumallit tehtaalta. Tehtaan virallinen kilpailuosasto otti osaa kilpailuihin William S. Harleyn johdolla ja oli lähes ylivoimainen. 2-vaihteinen takanavassa sijaitseva vaihteisto esiteltiin, kun muilla valmistajilla ei vaihteistoa vielä edes ollut.

1915 William S. Davidsonin patentoima 3-vaihteinen vaihteisto esiteltiin.

1917 Kolmasosa tuotetuista pyöristä päätyi armeijan käyttöön ja tehdas joutui perustamaan koulun armeijan moottoripyörämekaanikoille. Myöhemmin koulussa koulutettiin jälleenmyyjien mekaanikkoja.

1918 Yli puolet tuotantomäärästä meni armeijalle ensimmäisen maailmansodan taisteluihin. Noin 20 000 pyörää, joista suurin osa oli Harley-Davidsonin valmistamia, päätyi taisteluihin. Ensimmäinen amerikkalaissotilas, joka ylitti silloisen Saksan rajan, teki sen ajaen Harley-Davidsonilla.

1919 37cid (600/ cc) -bokserimoottori, nimeltään Sport-model, esiteltiin.

1920 Harley-Davidson on maailman suurin moottoripyörävalmistaja. Sillä on yli 2000 jälleenmyyjää 67 maassa. Hog-lempinimi syntyy, kun voitokkaan kilpailun jälkeen kilpailuosasto ottaa maskottinaan käyttämänsä sianporsaan mukaan kunniakierrokselle.

1922 Ensimmäinen 72cid (1200 cc) -moottori esitellään JD- ja FD-malleissa. Kilpailuosasto puhdistaa palkintopöydät voittaen kaikki 8 kansallista mestaruuskilpailua.

1925 Kaikkien mallien polttoainesäiliöt muotoillaan pisaranmallisiksi, ja sellaisia ne ovat edelleen.

1926 Yksisylinterisiä pyörämalleja yritetään taas tuoda markkinoille, tällä kertaa sivu- ja kansiventtiilimalleina.

1928 Ensimmäinen kahdella nokka-akselilla varustettu malli, JD, tulee markkinoille, pystyen suoraan kaupasta 85–100 mph (135–160 km/h) nopeuksiin.

1929 45 cid-sivuventtiilimoottori Flathead, lättäpää, esitellään. Moottori osoittautuu todella luotettavaksi.

1931 USA:ssa kaikki muut moottoripyörävalmistajat Harley-Davidsonia ja Indian Motorcyclesia lukuun ottamatta ovat lopettaneet toimintansa.

1932 Tehdas julkaisee kolmipyöräisen Servi-Car-mallinsa, pääasiassa poliisin käyttöön. Malli poistui tuotannosta vasta vuonna 1972.

1933 Suuri lama lähes lopettaa myynnin, Art Deco -kotkakoristelu tulee tukemaan myyntiä.

1935 Ensimmäiset japanilaiset moottoripyörätehtaat käynnistävät tuotantoaan Harley-Davidsonin luovuttaessa valmistuslisenssin, piirustukset, työkalut ja muotit Sankyolle.

1941 USA liittyy toiseen maailmansotaan, siviilimoottoripyörien tuotanto lähes lopetetaan. Armeijan mekaanikot valtaavat jälleen tehtaan huoltokoulun.

1942 Tehdas esittelee XA 750 cc -mallin boxerimoottorilla ja kardaanivedolla tarkoitettuna sotilaskäyttöön aavikoilla.

1947 Yhtiö ostaa suuren tehdaskokonaisuuden osien valmistamiseen, vain kokoonpano jää vanhalle tehtaalle.

1948 Hydrauliset venttiilinnostimet moottoriin. (Panhead)

1949 Hydrauliset etuteleskooppi/iskunvaimentimet esitellään.

1952 K-malli esitellään, 45cid -sivuventtiilimoottori jossa vaihteisto on samassa valussa kampikammion kanssa. Olympialaiset Suomessa ja Suomen poliisi saa 4 kappaletta Harley-Davidson Panhead -moottoripyöriä.

1953 50. juhlavuoden malliston pyöriin lisätään juhlavuoden logot. Samana vuonna ainoa kotimainen kilpailija Indian Motorcycles tekee konkurssin.

1954 KH -malli 51cid koneella.

1956 Elvis Presley ostaa Harley-Davidson KH pyörän.

1957 Uusi Sportster XL-mallisto esitellään. Sportster on suoraa jatkoa KH-mallille kansiventtiilein ja 55cid (900cc) kokoisena.

1958 Ensimmäiset hydraulisilla takaiskunvaimentimilla varustetut mallit Big Twineissä (74cid).

1960 Tehdas esittelee ensimmäisen skootterinsa, yhtiö ostaa puolet italialaisen Aeronatica-Macchi yhtiön osakekannasta. Aermacchi Harley-Davidson tytäryhtiö tuottaa pieniä yksisylinteisiä moottoripyöriä.

1962 Yhtiö jatkaa yritysostojaan, ostaen 60 % Tomahawk Boat Manufacturing Companyn osakkeista. Visiona oli että lasikuidun käyttö moottoripyörien osissa tulisi lisääntymään.

1964 Servi car -mallit saavat ensimmäisinä sähköstartin.

1965 Electra Glide -malli. Sähköstartti Big Twin -malleihin. Viimeinen Panhead-vuosi ja ensimmäinen Electra Glide.

1966 Shovelhead-moottori esitellään.

1969 American Machine and Foundry Company (AMF) ostaa yhtiön osakekannan

1970 Tehdas esittelee kilpapyörän, XR-750 -mallin joka pohjautuu Sportster-malliin.

1971 Tehdas esittelee ensimmäisen moottorikelkan. Super Glide FX-1200 "Boat Tail" esitellään. Pyörän on suunnitellut William "Willie G." Davidson joka on alun perin tehtaat perustaneen William A. Davidsonin pojanpoika.

1972 XR-750 kilpamalliin esitellään alumiiniset sylinterikannet, mallilla dominoidaan maaratakilpailuja 30 vuoden ajan.

1973 Uusi 4000 neliön kokoonpanotehdas avataan Yorkin kaupungissa Pennsylvanian osavaltiossa. Muut toiminnot säilyvät Milwaukeessa ja Tomahawkissa. Pyöriin tulevat levyjarrut. Maahantuonti Suomeen alkaa uudelleen.

1977 Tehdas esittelee FXS Low Rider -mallin, sekä XLCR-1000 (Cafe Racer) -mallin. Pyörät ovat William "Willie G." Davidsonin käsialaa.

1978 Shovelhead moottori kasvaa 80cid (1340 cc) -kokoon.

1979 Tehdas esittelee ensimmäisen FXEF eli Fat Bob -mallin.

1980 Tehdas esittelee monta uudistusta eri malleihin, kumityynyjen varassa olevan moottorin FLT-malleihin samoin yhteen kiinnitetyn moottorin ja uuden 5-vaihteisen vaihteiston. Valikoimasta löytyy myös uusi kevlar-vahvisteinen toisioveto joka korvaa perinteisen ketjuvedon. Innokkaat harrastajat perustivat Suomeen edelleen toimivan, nyt jo noin 4 200-jäsenisen merkkikerhon Harley Davidson Club Finlandin.

1981 13 pääosakasta ostaa yhtiön osakepääoman AMF:ltä.

1982 Yhä uusia ideoita otetaan tuotantoon, tuotantotapoja muutetaan kustannustehokkaammaksi ja laatua saadaan samalla parannettua.

1983 Tehdas ajaa kauppakomissioon (International Trade Commission) aloitteen rangaistustullista Japanista tuotaville yli 700 cc -kokoisille moottoripyörille. Määräaikainen 5-vuotinen rangaistustulli tulee voimaan huhtikuussa 1983. 1920-luvulta peräisin oleva HOG-nimi otetaan "viralliseen" käyttöön tarkoittaen Harley-Davidson Owners Groupia. HOG tarjoaa erilaisia lisäpalveluita jäsenilleen. Uuden Harleyn ostaja saa vuoden ilmaisen jäsenyyden kerhoon.

1984 Yhtiö esittelee täysin uudet Evolution-sarjan moottorit ja uuden Softail-malliston. Uusi Evolution-moottorisarja jatkaa 45° V-2 moottoreiden perinnettä 1340 cc kokoisena.

1986 Yhtiö listautuu New Yorkin pörssiin omana yhtiönään. Samalla se ostaa Holiday Rambler Corporation -yhtiön joka tuottaa suuria ja laadukkaita matkailuautoja Yhdysvaltain markkinoille. Evolution sportster mallit esitellään (883 & 1200)

1987 Yhtiö pyytää kauppakomissiolta (International Trade Commission) rangaistustullien kumoamista yhtiön talouden parannuttua merkittävästi. Samalla se julkistaa "Buy Back Program" Sportster XLH883 -mallille, ostaessasi tuon mallin tehdas tarjoaa täyden myyntihinnan hyvityksen vaihdettaessa 2 vuoden sisällä uuteen FL- tai FX-malliin.

1988 Yhtiö juhlii 85-vuotissyntymäpäiväänsä Milwaukeessa 60 000 vierailijan kanssa, tehtaan museo siirretään tien päälle esittelemään vanhoja moottoripyöriään sekä kilpailusaavutuksiaan.

1991 Sportster sarjaan 5-vaihteinen vaihdelaatikko. Tehdas julkistaa uuden viimeisintä tekniikkaa hyödyntävän maalaamon rakentamisen Yorkin tehtaiden yhteyteen, maalamo on täydessä toiminnassa 1992.

1993 Yhtiö juhlii 90-vuotissyntymäpäiviä Milwaukeessa, järjetettyyn paraatiajoon osallistui noin 100 000 moottoripyörää. Yhtiö ostaa vähemmistöosan 49 % Buell Motorcycle Companysta.

1994 Yhtiön kilpailuosaston kehittelemä VR-1000 Superbike esitellään ja ilmoittautuu kilpailuihin.

1995 Ensimmäinen polttoaineen ruiskutuksella oleva malli esitellään, ja koska kyseessä on Electra Glide -mallin 30-vuotisjuhla se saa kunnian.

1996 Uusi viimeisintä tekniikkaa hyödyntävä 23 000 neliön varaosa- ja lisävarusteiden jakelukeskus avataan Franklinin kaupungissa Wisconsinin osavaltiossa.

1997 Uusi 20 000 neliön suunnitteluosasto avataan Milwaukeen, rakennus omistetaan William G. Davidsonille. Moottoreiden valmistusta siirretään Menomomeesta ostettuun tehtaaseen. Sportster -mallien valmistus aloitetaan Kansas Cityyn rakennetulla n. 30 000 neliön tehtaalla.

1998 Yhtiö juhlii 95-vuotistaivaltaan, järjestetyssä paraatiajossa noin 140 000 moottoripyörää. Manauksessa Brasiliassa avataan ensimmäinen kokoonpanotehdas Yhdysvaltain ulkopuolella. Yhtiö ostaa lisää 49 % Buell Motorcycle Companyn osakkeista, jolloin Eric Buell jää yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi ja omistajaksi 2 % osuudella.

1999 Uudet Twin Cam 88A -moottorit esitellään Touring- ja Dyna -malleissa.

2000 Tehdas esittelee uudet Softail-mallit joissa tasapaino akselilla uudistettu. Twin Cam 88B -moottoriin Softail-malliin saa valinnaisvarusteena polttoaineen ruiskutuksen.

2001 Yhtiö ilmoittaa laajentavansa kaikkia päätuotantolaitoksiaan. Buell XB -sarjan ensimmäinen malli Firebolt XB9R esitellään (tuotantoon 2002)

2002 Tehdas julkaisee jo edellisvuonna esitellyn VRSCA V-Rod -mallin uudella Revolution moottorilla. V-Rod on tehtaan ensimmäinen vesijäähdytteinen malli, jossa myös kannen yläpuoliset nokka-akselit 60° sylinterikulmassa. Ensi kertaa tehtaan mallistossa teholukema suoraan kaupasta menee yli 100 hevosvoiman 115 hevosvoiman lukemallaan.

2003 Yhtiö järjesti 100-vuotisjuhlat Millwaukeessa 29. elokuuta – 1. syyskuuta. Juhliin osallistui noin 10 000 motoristia.[1] Buell Lightning XB9S esitellään.

2004 Sportster-mallit saavat uudistetun kumiripustetun moottorin ja uuden rungon.

2005 Yhtiö ja Muscular Dystrophy Association (MDA) juhlistavat 25 vuotta kestänyttä yhteistyötä.

2006 Tehdas julkistaa 6-vaihteiset vahteistot Dyna-mallistossa, samoin suunnitelman avata uuden museon Milwaukeessa vuonna 2008

2019 Sähkömoottoripyörä Livewire

On Harley-Davidson Motor Companyn rekisteröity tavaramerkki, joka on myös tehtaan moottoripyörämallisarjan nimi, malleina seuraavat.

• Super Glide
• Super Glide Custom , FXDC
• Street Bob , FXDB FXDBI
• Fat Bob , FXDF
• Low Rider
• Wide Glide , FXDWG
• Super Glide Sport , FXDX
• Switchback , FLD

On Harley-Davidson Motor Companyn rekisteröity tavaramerkki, joka on myös tehtaan moottoripyörämallisarjan nimi, mallissa takaiskunvaimennus on rakennettu vaakasuoraan asentoon rungon alareunaan vaihteiston ja moottorin alle. Mallistossa seuraavia malleja.

• Softail Standard
• Softail Deluxe
• Night Train
• Springer Softail
• Springer Classic
• Deuce
• Heritage Softail
• Heritage Softail Classic , FLSTC
• Heritage Springer
• Heritage Springer Classic
• Fat Boy , FLSTF
• Fat Boy Special , FLSTFB
• Cross Bones , FLSTSB
• Rocker , FXCW
• Rocker C , FXCWC

On Harley-Davidson Motor Companyn rekisteröity tavaramerkki, joka on myös tehtaan moottoripyörämallisarjan nimi. Ensimmäinen Sportster näki päivänvalon vuonna 1957 ja on yksi pisimpään valmistuksessa olleista moottoripyörämalleista. Ennen sitä valmistettiin K-mallia ("esi-Sportster") jonka moottorikonstruktioon (yhtenäiskone) ja neljä erillistä nokka-akselia Sportster perustuu. Mallin tuotanto ja myynti jatkuu vielä tänäkin päivänä.

• K-mallit 1952–56 "Esi-Sportster"

Varustettu 45º V-2 moottorilla, vanhanaikaisella sivuventtiilikonstruktiolla K 45cid / 750cc, KH(K) 55cid / 900cc. Moottorin perustana vuoden 1927 mallin sylinterit ja sylinterikannet. Ensimmäisenä Harley-Davidson mallina teleskooppijousitus ja hydrauliset iskunvaimentimet sekä edessä että takana. Elvis osti 1956 KH -mallisen pyörän, kyseinen pyörä on nykyään Harley-Davidson tehtaan museossa.

• XL-mallit 1957 → Sportster

1957 täysin uusittu kansiventtiili moottori edelleen 55cid / 900 cc, 7,5:1 puristussuhde, puolipallon muotoiset palotilat (hemi), 90º venttiilikulmat, 4 nokka-akselia. Lempinimeksi muodostuu valurautaisista sylinterikansista johtuen Ironhead (Suomessa rautapää, rautis). Kampikammio ja vaihteisto samassa valussa, ensiöveto ketjulla. 70-luvun moottori muistuttaa ulkonäöltään hieman saman aikakauden shovel-moottoreita (sylinterikannet)

1958 XLH-moottorin viritysastetta nostettiin korkeammalla puristussuhteella ja suuremmilla venttiileillä. Kytkin uusittiin ja siitä tehtiin markäkytkin, uusi tasavirtalaturi, lisävarusteena saatavat suuntavilkut. XLC ja XLCH -mallit (Competition/California hot) joissa entistäkin suuremmat kanavat sekä venttiilit, korkeampipuristeiset männät sekä magnettosytytys.

1959 XLH varustettiin tuplaputkilla ja tuplavaimentajilla. XLCH-malliin kuului trippimittari. Sen ajan kovalla suorituskyvyllä 14,5 sek / ¼ maili loppunopeudella 90 mph (145 km/h)

1965 XLH ja XLCH siirtyivät 12-volttiseen sähköjärjestelmään. XLH:n sai automaattisella sytytyksen säädöllä.

1967 Sähköstartin sai lisävarusteena XLH-malleihin.

1970 XR750 -kilpapyörä esiteltiin: 45 kuutiotuumaa, 10,5:1 puristussuhde. 90 hevosvoimaa, kaksi 36 mm Mikuni-kaasutinta, 4-vaihteinen vaihteisto, magneettosytytys, ei etujarrua. Täysin erikoisrakenteinen, suunniteltu maarata-ajoihin, perusmoottori peräisin normaalista XL-mallistosta. Yhdysvaltalainen "surmanajaja" Evel Knievel otti XR-750 -mallin käyttöönsä, täydellä tehtaan tuella.

1972 XL 61 cid /1000 cc korvasi vanhan 55cid / 900 cc koneen. Tehoja 61 hv, huippunopeus 110+ mph, 13,38 sek / ¼ maili, 97,7 mph (157 km/h). Uiva kytkin. Uudenlainen öljypumppu. XR-750 -malliin tuli uudet alumiiniset sylinterikannet sekä 1/2 tuumaa lyhyemmät sylinterit.

1973 Ensimmäinen Harley-Davidson AMF yhtiön pelastettua tuotannon konkurssilta. Vakiona vilkut. Levyjarru esiteltiin etupyörään.

1975 Vaihdepoljin ja jarrupoljin muutettiin niin että vaihde vasemmalla, jarru oikealla viranomaisten vaatimuksesta.

1977 XLT (touring ) -malli markkinoille. XLCR (Cafe Racer) esiteltiin Daytonassa. Pyörän oli suunnitellut William "Willie G." Davidson, joka on William A. Davidsonin pojanpoika. William A. Davidson on yksi Harley-Davidson Motorcompanyn perustajista. XLCR oli nopein ja tehokkain siihen mennessä valmistettu Harley Davidsonin liikennekelpoinen moottoripyörä.

1978 Harley-Davidsonin 75-juhlavuosi jonka johdosta erikoismallinen XLH, musta väritys kullanvärisillä koristeraidoilla ja juhlavuosilogot, kullanväriset 9-puolaiset valualumiinivanteet.

1979 Kaikki mallit saivat XLCR:stä peräisin olevat rungon ja pakoputkiston. XLT ja XLCR poistettiin tuotannosta. Käynnistyspoljin poistettiin kaikista malleista. Levyjarru tuli eteen ja taakse. XLS esiteltiin. Kärjetön sytytysjärjestelmä.

1983 XLX-61 ja XR1000 (perustui XR 750 -kilpamalliin) esiteltiin, XR katuversiossa 70 hv.

1984 Vaihtovirtalaturi korvasi tasavirtalaturit.

1985 Loppuvuodesta tuli ensimmäinen Evo Sportster markkinoille, Suomessa 1986. Konekooltaan 883 cc ja 1100 cc. Uudet alumiiset sylinterikannet ja teräsputkitetut alumiinisylinterit. Hydrauliset venttiilinnostimet, valualumiinivanteet, pulverimaalattu runko, istuinkorkeus laskettu 762 mm. Samaa moottoria käytettiin myös Buell -moottoripyörissä.

1987 Sportsterin 30. vuosipäivä. Hugger-malli (entistä matalampi 680 mm istuinkorkeus) esiteltiin ensimmäistä kertaa, etujousitusta lyhennetty 50 mm.

1988 1200 cc Evo tuli markkinoille. Uusi 39 mm etuhaarukka korvasi vanhemman 35 mm haarukan. Uusi 38 mm CV-kaasutin. Värivalikoimaa laajennettiin.

1990 Uusi paperinen ilmansuodatin, uusi 40mm CV-kaasutin jossa myös kiihdytyspumppu.

1991 5-nopeuksinen vaihteisto korvasi 4-nopeuksisen. Hihnaveto korvasi ketjun 883 deluxe ja 1200 -malleissa. Moottoria muutettiin, uuden tyyppiset venttiilinnostimet, uudenlainen öljypumppu, moottorin huohotus siirrettiin kampikammiosta sylinterikansiin, laturi siirrettiin kytkimen takaa kampiakselin päähän, öljynsuodatin siirrettiin lohkoon samoin kun moottorin takakiinnike. Uudet itsestään palauttavat suuntavilkut.

1993 Hihnaveto nyt kaikkiin Sportsterin malleihin, Hugger mallia madallettiin edelleen.

1994 Sähköjärjestelmä uusittiin, liitokset vesitiiviiksi. Öljysäiliö muutettiin.

1995 Sähköinen nopeusmittari, alipainetoiminen polttoainehana, virtalukko siirrettiin yläkolmiopalaan.

2000 Uudet 4-mäntäiset jarrupuristimet.

2003 Harley-Davidson 100-vuotisen valmistuksen juhlamallit.

2004 Esiteltiin kokonaan uusi mallisto jossa uudistettu moottori on kumiripustuksella, kun aikaisemmin moottori oli kiinni suoraan rungossa. Moottorin lohkot uudistettiin vahvemman vaihteiston aikaansaamiseksi, "trap door" poistettiin.

• 883 Iron , XL883N
• 883 Low , XL883L
• 883 Custom , XL883C
• 883 Roadster , XL883R
• 1200 Custom , XL1200C
• 1200 Nightster , XL1200N
• XR1200
• XR1200X

2012 Esiteltiin kokonaan uusi malli

• 1200 Seventy Two , XL1200V (mid year model)

On Harley-Davidson Motor Companyn rekisteröity tavaramerkki, joka on myös tehtaan moottoripyörämallisarjan nimi, malleina seuraavat.

• Road King , FLHR FLHRI
• Road King Classic , FLHRS FLHRSI FLHRC
• Road King Custom , FLRCI
• Tour Glide , FLT
• Road Glide , FLTRI
• Street Glide , FLHX FLHXI
• Electra Glide Standard , FLHT FLHTI
• Electra Glide Classic , FLHTCI
• Electra Glide Ultra Limited , FLHTK
• Ultra Classic Electra Glide , FLHTCU FLHTCUI
• Tri Glide Ultra Classic , FLHTCUTG (Trike)

VRSC on Harley-Davidson Motor Companyn rekisteröity tavaramerkki, joka on myös tehtaan moottoripyörämallisarjan nimi, malleina seuraavat. Näissä malleissa uusi vesijäähdytteinen Revolution-moottori.

• V-Rod , VRSCA
• Night Rod , VRSCD
• Street Rod , VRSCR
• Night Rod Special, VRSCDX
• V-Rod Muscle, VRSCF

CVO (Custom Vehicle Operations) on Harley-Davidson Motor Companyn rekisteröity tavaramerkki, joka on myös tehtaan vuonna 1999 perustama "Limited Edition" moottoripyörämallisarjan nimi, malleina seuraavat. Mallit vaihtelevat vuosittain. Niissä on muun muassa erikoismaalaus ja muita erikoisvarusteita, joita ei voi ostaa erikseen.

• CVO Street Glide , FLHXSE
• Screamin' Eagle Ultra Classic Electra Glide , FLHTCUSE5
• Screamin' Eagle Dyna Fat Bob , FXDFSE2
• CVO Convertible , FLSTSE
• CVO Limited, FLHTKSE

• sähköinen moottoripyörä[3]