Harkkohytti

Harkkohytti on aikaisemmin raudan valmistuksessa käytetty yksinkertainen sulatusuuni, joka erotuksena masuuniin oli kertatäyttöinen, eli raudan tuotanto ei ollut jatkuvaa, vaan uuni täytyi välillä tyhjentää ja täyttää uudelleen. Harkkohytti tehtiin muuraamalla harmaasta kivestä tai tiilestä jättäen se ylhäältä avoimeksi, jotta harkkohytti saatiin täyttää ja tyhjentää sieltä käsin. Raudan valmistus tapahtui täyttämällä hytti kerroksittain sydellä ja malmilla. Harkkohytin alaosassa oli reikä, josta puhallettiin palkeilla ilmaa hyttiin sysien palaessa, jolloin puhalletun ilman happi reagoi hehkuvien hiilien kanssa synnyttäen hiilimonoksidia, joka pelkistää raudan. Näiden nahkaisten palkeiden käyttövoimana saattoi olla vesiratas, tai sitten niitä käytettiin käsivoimin. Harkkohytin sulatus kesti puolesta yhteen vuorokauteen. Raudan pelkistyessä syntyi hytin pohjalle kuonapitoinen sulain eli harkko, joka sitten harkkohytin tyhjentämisen yhteydessä nostettiin harkkohytin yläpäästä ulos ja vietiin sitten aluksi pilkottavaksi ja valkohehkuiseksi tulistamisen jälkeen tiiviimmäksi taottavaksi. Rauta täytyi sitten hiilestää ja karkaista, jotta siitä voitiin valmistaa esimerkiksi työkaluja. Harkkohyteissä valmistettu rauta oli kuitenkin usein hataraa ja kuonaista eikä soveltunut hyvin taottavaksi. [1][2][3][4]

Harkkohytti

Harkkohyttejä käytettiin Suomessa erityisesti 1800-luvulla teollisesti raudan valmistukseen järvimalmista ja suomalmista. Näiden malmien kosteus ja epäpuhtaudet pyrittiin poistamaan polttamalla niitä nuotiossa ennen harkkohyttiin laittamista. Tätä kutsuttiin pasuttamiseksi. Harkkohyttien avulla raudanvalmistusta harjoitettiin myös varsinkin Itä-Suomessa talonpoikien kotitarveteollisuutena, koska alueella oli runsaasti järvi- ja suomalmia saatavissa. [2]