Harjaneilikka

Harjaneilikka (Dianthus barbatus) on kohokkikasvien heimoon ja neilikoiden sukuun kuuluva monivuotinen ruoho. Laji on tunnettu koristekasvina.[1]

Harjaneilikka
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Kladi: Aitokaksisirkkaiset
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Kohokkikasvit Caryophyllaceae
Suku: Neilikat Dianthus
Laji: barbatus
Kaksiosainen nimi

Dianthus barbatus
L. (1753)
Katso myös

  Harjaneilikka Wikispeciesissä
  Harjaneilikka Commonsissa

Ulkonäkö ja koko

Harjaneilikka kasvaa 20–60 senttimetriä korkeaksi. Kasvi on lähes kalju. Lyhytripsiset lehdet ovat vähintään 10 millimetriä leveitä, tyvestä tupeksi yhteenkasvaneita ja vaihtelevat muodoltaan kapeansoikeista kapeansuikeisiin. Kukinto on lyhythaarainen ja tiheän huiskilomainen. Kukinnon tyvellä on siirottavia tukilehtiä. Kukat ovat isokokoisia. Verhiö on torvimainen ja ulkoverhiöllinen. Terälehdet ovat hammaskärkisiä ja niiden väri voi vaihdella valkoisesta tummanpunaiseen tai punavalkokirjavaan. Lisäteriö puuttuu. Emin vartaloita on kaksi kappaletta. Suomessa harjaneilikka kukkii kesä-elokuussa. Hedelmä on neliliuskaisesti aukeava kota.[1]

Erivärisiä harjaneilikan kukkia.

Harjaneilikka risteytyy ainakin pulskaneilikan (Dianthus superbus) kanssa. Risteymä tunnetaan lapinneilikan (Dianthus × courtoisii eli D. barbatus × superbus) nimellä.[2]

Levinneisyys

Harjaneilikka on kotoisin Etelä-Euroopasta, mutta on viljelykarkulaisena levinnyt paljon alkuperäistä levinneisyysaluettaan laajemmalle.[1] Esimerkiksi Fennoskandiassa lajia tavataan Norjan, Ruotsin ja Suomen keskiosiin saakka.[3] Suomessa lajia on tavattu villiintyneenä eri puolella maata Oulun korkeudelle saakka.[4]

Elinympäristö

Viljelykarkulaisena tai viljelyjäänteenä harjaneilikkaa voi tavata esimerkiksi puutarhojen liepeillä ja lähipensaikoissa.[1]

Käyttö

Harjaneilikka on yleinen puutarhojen koristekasvi.[1][5]

Lähteet
  • Hämet-Ahti, L., Kurtto, A. & Lampinen, R. & Piirainen, M. & Suominen, J. & Ulvinen, T. & Uotila. & P. & Väre, H. (toim.): Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen. Lutukka 21/2005, s. 41–85.
  • Hämet-Ahti, L. & Suominen, J. & Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
  • Suuri Pohjolan kasvio. Toim. Mossberg, Bo & Stenberg, Lennart. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2005 (2003).

Viitteet
  1. Retkeilykasvio 1998, s. 123.
  2. Lutukka 21/2005, s. 48.
  3. Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 154.
  4. Lampinen, R., Lahti, T. & Heikkinen, M. 2012: Kasviatlas 2011: Harjaneilikan (Dianthus barbatus) levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Viitattu 16.9.2012.
  5. Den virtuella floran: Borstnejlika (Dianthus barbatus) (ruotsiksi) Viitattu 16.9.2012.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.