Harjalintu

Harjalintu (Upupa epops) on harjalintujen heimoon kuuluva lintulaji.

Harjalintu
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Sarvinokkalinnut Bucerotiformes
Heimo: Harjalinnut Upupidae
Suku: Upupa
Laji: epops
Kaksiosainen nimi

Upupa epops
Linnaeus, 1758
Katso myös

  Harjalintu Wikispeciesissä
  Harjalintu Commonsissa
Harjalintu pyydystämänsä hyönteinen nokassaan.

Harjalintu on Israelin kansallislintu.[2]

Ulkonäkö ja koko

Linnulla on pitkä töyhtö päässä, mustavalkean kirjava selkä ja punertavanruskea pää ja rinta. Kävellessään ruoanhaussa harjalintu heilahtelee puolelta toiselle ja hyppelee kuin kottarainen. Sen lento on epävarmaa räpyttelyä, siivet leveät ja mustavalkokirjavat.

Harjalinnun silmiinpistävin piirre eli viuhkamainen harja voi olla pitkin päälakea tai kohotettuna eteen- ja ylöspäin. Tavallisesti harja on alaspainuneena ja pystyssä vain linnun häiriintyessä. Harjan ruskehtavien sulkien kärjet ovat mustat.

Harjalintu on 25–30 senttimetriä pitkä, sen siipien kärkiväli on 44–48 senttimetriä. Sen nokka on käyrä ja ohut.

Ääni on ontto puputus ”pu-pu-pu”, mikä on antanut linnulle nimen useissa kielissä.

Levinneisyys

Harjalinnun esiintymisalue ulottuu Afrikasta Eurooppaan ja Aasiaan. Se pesii Virossa harvinaisena, muualla Manner-Euroopassa yleisempänä mutta Pohjoismaissa ei lainkaan. Harjalintuja vaeltaa ajoittain Suomeen etenkin syysmuuton yhteydessä[3]. Euroopasta se muuttaa talveksi Afrikkaan Saharan eteläpuolelle.

Elinympäristö

Harjalintu on riippuvainen avoimesta maanviljelysmaisemasta. Se etsii hyönteisiä kyntömailta ja laitumilta ja viettää pääosan ajastaan maassa. Harjalinnut nukkuvat puissa.

Lisääntyminen
Harjalinnun munia.

Koiras esittelee soitimella naaraalle höyhenpukuaan. Harjalinnun pesäpaikka on yleensä kolo kivimuurissa, puussa tai maassa. Harjalintu munii 5–7 harmaanvalkoista tai oliivinkeltaista munaa ja naaras hautoo niitä yksinään 15–18 päivän ajan koiraan ruokkiessa sitä.[4] Harjalintu ei siivoa pesäänsä, joten se saattaa tulla ajan mittaan likaiseksi.

Ravinto

Harjalintu syö maassa eläviä hyönteisiä, toukkia ja matoja. Lisäksi sille kelpaavat kovakuoriaisten ja kärpästen toukat lehmänlannasta.[4] Joskus harjalinnut saattavat syödä pieniä selkärankaisia, kuten pieniä liskoja.

Katso myös

Lähteet
  1. BirdLife International: Upupa epops IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 6.6.2014. (englanniksi)
  2. Kallon, Baindu: 12 countries that have cooler national animals than the United States PRI. 29.9.2013. Viitattu 31.8.2015. (englanniksi)
  3. Rannikko, Mari: Harjalintu taas Turussa Turun Sanomat. 10.11.2014. Viitattu 11.11.2014.
  4. Suuri eläintieto: Eläinten kiehtova maailma 2 (H), s. 56. Weilin+Göös, 1990. ISBN 951-35-5128-8.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.