Harald Andersin

Harald Andersin (7. maaliskuuta 1883 Viipuri – 10. maaliskuuta 1936 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti. Andersin opiskeli Dresdenin teknillisessä korkeakoulussa vuosina 1904–1905. Arkkitehdin tutkinnon hän suoritti Suomessa Polyteknillisessä opistossa vuonna 1907. Polyteknillinen opisto muuttui yliopistotasoiseksi Teknilliseksi Korkeakouluksi seuraavana vuonna. Tutkinnon suoritettuaan hän siirtyi arkkitehdiksi Yleisten rakennusten ylihallitukseen.

Harald Andersin
Henkilötiedot
Syntynyt7. maaliskuuta 1883[1]
Viipuri
Kuollut10. maaliskuuta 1936 (53 vuotta)[1]
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti arkkitehti
Puoliso 1. puoliso Agnes Strömberg 1910
2. puoliso Emely Maria Amalia Sohlberg 1918[1]
Vanhemmat Ernst Fredrik ja Nanny (o.s. Sahlberg) Andersin[1]

Vuosina 1909–1917 Andersin toimi Oulun lääninarkkitehtina ja tuolloin hän suunnitteli tärkeimmät rakennuksensa kuten Puistolan asuinkerrostalon Oulun keskustassa. Vuonna 1917 Andersin siirtyi takaisin Yleisten rakennusten ylihallituksen palvelukseen. Andersin erosi virastaan vuonna 1919. Hän toimi tämän jälkeen lähinnä teollisuuden arkkitehtina Oulussa, Kemissä ja Jyväskylässä, kunnes siirtyi asemakaavaopin opettajaksi Teknilliseen korkeakouluun vuosiksi 1925–1936.

Andersinin suunnittelemia rakennuksia
  • Neuvolarakennus, Uusikatu 31, Oulu (1910)
  • Puistola, Isokatu 16, Oulu (1910)
  • Oulun Osuuskaupan rakennuksia, Pakkahuoneenkatu – päämyymälä (1911), makkaratehdas (1915)
  • Karila (entinen kaupparakennus), Karihaara, Kemi (1912)
  • Kansan Tahdon konttori, Oulun järjestötalo, Mäkelininkatu 29, Oulu (1913)
  • Leipomo- ja lihakaupparakennus, Karihaara, Kemi (1913)
  • Iin työväentalo, Iin kk (1915)
  • Tuiran kirkko, Oulu (1916)
  • Schaumanin vaneritehtaan konttorirakennus ja toimihenkilöiden asuinrakennus Lutakko, Jyväskylä (1920–21)
  • Kemi Oy:n asuintaloja, Pajusaari, Kemi (1921–1922)
  • Uleå yhtiön työntekijöiden asuinrakennuksia Varjakansaari, Oulunsalo (1925–1926)

Lisäksi Harald Andersin suunnitteli Riihimäen ensimmäisen asemakaavan vuonna 1916, Uudenkaupungin asemakaavan 1920 - 1922 sekä Porin yleiskaavan 1920-luvun lopulla.

Kuvia rakennuksista
  • Puistola Oulussa
    Puistola Oulussa
  • Kansan Tahdon konttori
    Kansan Tahdon konttori
  • Tuiran kirkko
    Tuiran kirkko

Lähteet
  • Oulun Historiaseuran julkaisuja Studia Historica Tomus I (PT-paino Oy, Oulu, 1967). Esko Järventaus: Oulun lääninarkkitehdit s. 284–301.
  • Jatuli XVI (Pohjolan Sanomat Oy, Kemi, 1977). Heikki Matala: Kemi Oy:n rakentamisen historiaa s.384. ISBN 951-99113-5-9
  • Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Osa 1. Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliiton Julkaisu A:115. (Oulu, 1993) ISBN 951-9328-53-X
  • Veikko Paasio: Uudenkaupungin historia, Viides osa 1918 - 1966, s. 87

Viitteet
  1. Puranen, Irja: Suomen rakennushallinto 1811–1961. Matrikkeli, s. 475. Rakennushallitus, 1967.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.