Haralanharjun näkötorni

Haralanharjun näkötorni on näkötorni Kangasalan Havisevan kylässä Vesijärven länsipuolella. Ensimmäinen torni valmistui vuonna 1895[1], mutta se tuhoutui tulipalossa vuonna 1922. Suinulan Nuorisoseura pystytti vuonna 1932 tilalle puisen, 20-metrisen tornin. Tämä torni tuhoutui tuhopoltossa vuonna 2007. Kolmas torni otettiin käyttöön vuonna 2009.[2]

Haralanharjun näkötorni

Näkötorni elokuussa 2013
Sijainti Haviseva, Kangasala
Koordinaatit 61°32.08′N, 24°4.97′E
Rakennustyyppi näkötorni
Valmistumisvuosi 2009
Runkorakenne puu
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Vesijärvi näkyy näkötornista

Luonnonkauniilla paikalla on merkityksensä Suomen kansallisessa maisemakuvastossa eräänä Suomen autonomian ajan keskeisistä maisemakohteista[3]: mäeltä aukeavat maisemat innoittivat kirjailija Zacharias Topeliuksen kirjoittamaan sittemmin myös Gabriel Linsénin säveltämänä lauluna tunnetuksi tulleen runon "Kesäpäivä Kangasalla" 1800-luvun puolivälissä. Topeliuksen muistoksi Suinulan nuorisoseura on pystyttänyt harjulle muistomerkin.[1][4] Haralanharju on myös nimetty yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä maisema-alueista.[5]

Toisin kuin myös näköalapaikkoina ja näkötornien sijaintipaikkoina tunnetut Keisarinharju ja Vehoniemen harju Kangasalla, Haralanharju ei ole geologisesti harju, vaan korkea männikköinen kallionharjanne. Alkuperäiseltä nimeltään se lienee ollut Vuorenmaa.[6][7][8]

Haralanharjun näkötorni kunnostettiin vuonna 2003, mutta se tuhoutui kokonaan 10. tammikuuta 2007 20-vuotiaan tuhopolttajan sytyttämässä tulipalossa. Sama mies oli elokuussa 2006 polttanut Kangasalla Keisarinharjun näkötornin.[9] Maisemistaan tunnetun pitäjän neljästä näkötornista jäi jäljelle Kirkkoharjun ja Vehoniemenharjun näkötornit. Haralanharjun torni rakennettiin kuitenkin uudelleen: uusi torni saavutti harjakorkeutensa kesällä 2008 ja sen avajaisia vietettiin vuoden 2009 kesän alussa.[2] Tornista löytyi Keväällä 2022 heikkoa rakennetta tornin yläpuolelta, jonka takia torni on kiinni kesän 2022

Katso myös

Lähteet
  1. Kangasalan näkötornit, Museovirasto
  2. Haralanharju Kangasalan kunta. Viitattu 17.7.2009.
  3. Häyrynen, Maunu: Kuvitettu maa. Suomen kansallisten maisemakuvastojen rakentuminen, s. 57. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005. ISBN 951-746-304-9.
  4. Zacharias Topelius Haralanharju. Näkötorni. Havisevan kyläyhdistys ry.. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 17.7.2009.
  5. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet valtioneuvoston periaatepäätöksessä Ympäristöministeriö. Viitattu 17.7.2009.
  6. Kesäpäivä Kangasalla Edu.fi Opettajan verkkopalvelu. Opetushallitus. Arkistoitu 28.3.2007. Viitattu 17.7.2009.
  7. Suinulan nuorisoseura ry: Haralanharjun maisema (pdf) Havisevan kyläyhdistys ry. Arkistoitu 19.4.2016. Viitattu 17.7.2009.
  8. Geokartta Geologian tutkimuskeskus. Arkistoitu 20.6.2007. Viitattu 17.7.2009.
  9. Tuomittu näkötornien polttaja iski taas Kangasalla Iltasanomat. 10.1.2007. Viitattu 17.7.2009.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.