Hapteeni

Hapteeni eli epätäydellinen antigeeni on molekyyli, joka aiheuttaa immuunivasteen ainoastaan silloin, kun se on sitoutuneena kantajamolekyyliin, esimerkiksi proteiiniin. Se ei siis vapaana ole antigeeni, vaikka voi sitoutuakin vasta-aineeseen. Esimerkki hapteenista on dinitrofenoli.[1][2][3]

Termin hapteeni esitti itävaltalainen lääkäri Karl Landsteiner. Hapteeni sitoutuu kovalenttisesti kantajamolekyyliin, esimerkiksi proteiiniin. Elimistö reagoi tähän kompleksiin muodostamalla vasta-aineita. Toinen vasta-aineista on spesifinen hapteenin suhteen ja toinen reagoi kantajaproteiiniin. Hapteenin sähkövaraus on merkittävä tekijä siinä, minkälaisia vasta-aineita muodostuu.[1][2][3]

Lähteet

Thomas Scott, Eric Ian Mercer: Concise encyclopedia biochemistry and molecular biology, s. 275. Walter de Gruyter, 1997. ISBN 978-3110145359. (englanniksi)
J.K. Sinha & S. Bhattacharya: A Text Book of Immunology, s. 77. Academic Publishers, 2006. ISBN 9788189781095. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 13.11.2018). (englanniksi)
Miroslav Ferencik: Handbook of Immunochemistry, s. 20–21. Springer, 1993. ISBN 978-94-010-4678-7. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 13.11.2018). (englanniksi)

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[concise-1] Thomas Scott, Eric Ian Mercer: Concise encyclopedia biochemistry and molecular biology, s. 275. Walter de Gruyter, 1997. ISBN 978-3110145359. (englanniksi)

[text-2] J.K. Sinha & S. Bhattacharya: A Text Book of Immunology, s. 77. Academic Publishers, 2006. ISBN 9788189781095. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 13.11.2018). (englanniksi)

[handbook-3] Miroslav Ferencik: Handbook of Immunochemistry, s. 20–21. Springer, 1993. ISBN 978-94-010-4678-7. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 13.11.2018). (englanniksi)