Hans Wegner

Hans Jørgensen Wegner (2. huhtikuuta 1914 – 26. tammikuuta 2007) oli tanskalainen huonekalumuotoilija. Hänen kalusteidensa orgaaniset ja elegantit linjat ja niiden valmistajien huolellinen puusepäntyö olivat avainasemassa nostamassa tanskalaisia puuhuonekaluja maailmanmenestykseen 1950-luvulla yhdessä Poul Henningsenin, Finn Juhlin ja Arne Jacobsenin töiden kanssa. Wegner piirsi uransa aikana yli 500 tuolia, joista noin sataa on sarjavalmistettu ja joista monista on tullut muotoiluikoneja.

Hans Wegnerin tuoli Pariisin Pompidou-keskuksessa.

Etelätanskalaisen suutarin pojaksi syntynyt Wegner[1] työskenteli jo lapsena kalustepuusepän apupoikana ja jatkoi pestiä 20-vuotiaaksi asti, jolloin lähti suorittamaan asepalvelustaan. Hän kävi teknillistä koulua ja opiskeli sitten taideteollisuus- ja arkkitehtuurikouluissa Kööpenhaminassa.

Vuonna 1928 Wegner pääsi suunnittelemaan Århusin uuden kaupungintalon kalustusta Arne Jacobsenin toimistoon.[1] Muutaman vuoden kuluttua Wegner perusti oman suunnittelutoimiston ja alkoi suunnitella huonekaluja yhdessä arkkitehti Børge Mogensenin kanssa FDB-yhtiölle ja myöhemmin yksin PP Møbler -yhtiölle.

Wegner sai kaikkien aikojen ensimmäisen Lunning-palkinnon vuonna 1951 yhdessä Tapio Wirkkalan kanssa. Samana vuonna hänet palkittiin Grand Prix’llä Milanon triennaalissa. Hän on saanut myös ruotsalaisen Prinssi Eugenin mitalin ja tanskalaisen Eckersberg-mitalin.[2] Hänen huonekalujaan on muun muassa Museum of Modern Artin kokoelmissa New Yorkissa.

Wegner käytti tuoleissaan monia perinteisiä ja vaativia puuliitostekniikoita, veistoksellisia ja luonnosta vaikutteita saaneita muotoja sekä eri materiaalien kuten massiivipuun, vanerin, metallin, rottingin ja paperinarun yhdistelmiä.