Hans Brorson

Brorson oli papinpoika ja huolimatta hänen isänsä varhaisesta kuolemasta pääsi hän opiskelemaan, ensin Riben katedraalikouluun, sitten Kööpenhaminaan. 1721 hän suoritti teologisen tuntkinnon. Ollessaan kotiopettajana Lögumklosterissa, tuli hän kosketuksiin pietismin kanssa. 1722 hänet vihittiin papiksi, ja hän seurasi kasvatti-isäänsä Randerupin pappina, josta hänet nimitettiin 1729 papiksi Tönderiin ja vuonna 1734 hänet nimitettiin Riben hiippakunnan piispaksi.[1]

Tönderin vuosien aikana alkoikin hänen uransa virsirunoilijana. Hän on pietismin merkittävin edustaja Tanskassa. Ensimmäiset virtensä, vihkosen jouluvirsiä, Nogle Jule-Psalmer / GUD til Ære Og Christne-Siæle / i sær sin elskelige Meenighed til Opmuntring Til den forestaaende Glædelige Jule-Fest Eenfoldig og i Hast sammenskrevne Af H. A. B. Tundern … hän julkaisi 1732. Siihen sisältyi myös Suomessa tuttu lasten jouluvirsi "Me lapset pienet riennämme".

Brorsonin virsikirja Troens rare Klenodie ('Uskon kallis aarre') ilmestyi 1739. Siinä oli 82 hänen kirjoittamaansa virttä ja lähes 200 käännöstä. Hänen jälkeen jääneet ja vasta hänen kuolemansa jälkeen löydetyt 70 runoaan julkaistiin postuumina 1765 kokoelmassa Doct. Hans Adolph Brorsons fordum Biskop over Riber Stift Svane-Sang[2].

Thomas Kingon ja Nikolai Frederik Severin Grundtvigin rinnalla Brorson mainitaan Tanskan kolmena suurena virsirunoilijana. Häntä pidetään Tanskan suurimpana 1700-luvun virsirunoilijana.[3] Tanskan kirkon virsikirjassa vuodelta 2002 on 56 hänen kirjoittamaansa ja 60 kääntämäänsä virttä.[2]

Brorsonin virret Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa:

• 32 Me lapset pienet riennämme (Her kommer, Jesus, dine små, suom. Väinö Kantele 1911, uud. Niilo Rauhala 1984)
• 419 Soi riemuviesti Jumalan (Op, alle folk på denne jord, suom. Mikael Nyberg 1920, uud. Jaakko Haavio 1961, uud. Anna-Maija Raittila 1984)
• 611 Käyn aina kohti kuolemaa (Jeg gaaer i fare, hvor jeg gaaer, suom. Jakob Roschier 1836, Johann A. G. Hymander 1875, uud. suom. Niilo Rauhala 1984)
• 630 Oi joukko valkopukuinen (Den store hvide Flok vi se, suom. Kustavi Lounasheimo 1923, uud. Niilo Rauhala 1986).

Ruotsin kirkon virsikirjassa :

• 170 Oi, joukko valkovaatteissaan (Den store hvide Flok vi se, suom. Kustavi Lounasheimo 1923, uud. Niilo Rauhala 1986, 2000)
• 299 Taas nousee sydämestä (O Helligånd! mit hjerte, suom. Georg Gripenstad 1966, uud. suom. Anna-Maija Raittila 1999)
• 619 Käyn aina kohti kuolemaa (Jeg gaaer i fare, hvor jeg gaaer, suom. Jakob Roschier 1836, Johann A. G. Hymander 1875, uud. suom. Niilo Rauhala 1984, 1998)
• 642 Nyt kaikki luodut, laulakaa (Op, al den ting, som Gud har gjort, suom. Anna-Maija Raittila 2000)
• 713 Me lapset pienet riennämme/ Här kommer, Jesus, dina små (Her kommer, Jesus, dine små, suom. Väinö Kantele 1911, uud. Niilo Rauhala 1984, ruotsinkielinen teksti Britt G. Hallqvist 1982)

Suomenruotsalaisessa virsikirjassa on kolme hänen virttään.