Hannu Koskinen (professori)

Hannu Erkki Juhani Koskinen (s. 7. tammikuuta 1954 Keuruu) on suomalainen Helsingin yliopiston avaruusfysiikan professori (1997–).[1][2]

Hannu Koskinen
Henkilötiedot
Syntynyt7. tammikuuta 1954 Keuruu[1]
Kansalaisuus Suomi
Ammatti avaruusfysiikan professori[1]
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto (FK 1979, FL 1983), Uppsalan yliopisto (FT 1985)[1][2]
Instituutti Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos[1]
Tutkimusalue avaruustutkimus, auringon aktiivisuuden vaikutus Maan lähiympäristössä, avaruussää, planeettojen plasmaympäristöt[1]
Palkinnot Vuoden luennoitsija (2001, Helsingin yliopisto, Fysik. tieteiden laitos), 2010 Professori Theodor Homénin palkinto (Suomen Tiedeseura), Suomen Valkoisen ruusun ritarikunnan 1. luokan ritarimerkki (2015), Palmén-mitali (2022)[3]
Aiheesta muualla
researchportal.helsinki.fi/en/persons/315a1e8e-95b7-4e06-bc68-24bbba99afe2

Koskinen kirjoitti ylioppilaaksi Keuruun yhteiskoulusta vuonna 1973. Hän valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1979 ja lisensiaatiksi 1983 pääaineenaan teoreettinen fysiikka (lisensiaattityö On wave modes in a plasma near the lower hybrid frequency). Hän oli tutkijana ja teki täydentäviä jatko-opintoja vuosina 1981–1985 (Ruotsin avaruusfysiikan instituutin toimipisteessä Uppsalassa sekä MIT:ssä, Cambridge, Yhdysvallat 1984–1985) ja valmistui Uppsalan yliopistosta filosofian tohtoriksi 1985 ionosfäärin ja magnetosfäärin fysikaalisia prosesseja kuvaavalla väitöskirjalla (1985) Lower hybrid parametric processes in the ionosphere and magnetosphere: theory and applications. Hän on ollut Helsingin yliopiston avaruusfysiikan dosentti vuodesta 1989.[1][2]

Koskinen toimi tutkijana Ruotsin avaruusfysiikan instituutissa Uppsalassa vuosina 1981–1987. Tämän jälkeen hän oli Ilmatieteen laitoksella erikoistutkija (1987–1991), Avaruusfysiikan toimiston päällikkönä (1991–1996), avaruusfysiikan tutkimuspäällikkönä (1996–1997) sekä myöhemmin tutkimusprofessorina (2005–2006).[1]

Koskisen tieteellinen tuotanto sisälsi vuonna 2007 noin 150 tieteellistä artikkelia lähinnä avaruusplasmafysiikasta; julkaisut käsittelevät erityisesti Maan ja Marsin magnetosfäärejä.[1]

Koskinen on Kansainvälisen astronautiikka-akatemian (IAA, 2009–) kirjeenvaihtajajäsen, Suomen Tiedeseuran jäsen (2005–) ja puheenjohtaja (2021–), Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen (2006–), ja Academia Europæan jäsen (2017–).[2][1][4]

Monografiat

  • On wave modes in a plasma near the lower hybrid frequency, Kiruna geophysical institute, Uppsala 1983 (Lisensiaattityö Helsingin yliopisto, Teoreettisen fysiikan laitos/ julkaistu sarjassa Uppsala ionospheric observatory of the Kiruna geophysical institute, ISSN 0349-2699; 0349-2699)
  • Lower hybrid parametric processes in the ionosphere and magnetosphere: theory and applications, Uppsala University, Uppsala 1985 Scientific report, Uppsala Ionospheric Observatory, ISSN 0349-2699; 1985, 4.
  • Johdatus plasmafysiikkaan ja sen avaruussovellutuksiin, 1. painos 2001; 2. uudistettu painos Limes 2011 ISBN 978-951-745-224-3
  • Klassinen mekaniikka Hannu Koskinen ja Rami Vainio. Limes, 2010 ISBN 978-951-745-221-2
  • Physics of space storms: from the solar surface the Earth Springer, 2011 ISBN 978-3-642-00310-3 ISBN 9783642003196 e-kirja
  • Elektrodynamiikka (Limes ry, 2017) ISBN 978-951-745-227-4
  • Introduction to plasma physics (Emilia Kilpua ja Hannu Koskinen; Limes, 2017) ISBN 978-951-745-228-1

Lähteet

  1. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 327. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  2. Hannu Koskinen 2017. Academia Europaea - the Academy of Europe, ae-info.org. Viitattu 23.10.2017. (englanniksi)
  3. Geofysiikan seura myöntää Palmén-mitalin Professori Hannu Koskiselle 5.5.2022. Geofysiikan seura. Viitattu 10.5.2022.
  4. Kotimaiset jäsenet 18.10.2017. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 22.10.2017.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.