Hannu Konola

Kari Hannu Johannes Konola (31. maaliskuuta 1943 Oulu[1] – 13. lokakuuta 2020 Turku)[2][3] oli suomalainen taidemaalari ja lasitaiteilija. Hänet tunnetaan muun muassa useisiin sakraalitiloihin tekemistään lasiveistoksista ja -maalauksista.

Konola opiskeli taidehistoriaa Åbo Akademissa vuosina 1970–1973, minkä jälkeen hän debytoi taidemaalarina. Lasimaalausta hän opiskeli Saksassa vuosina 1993–1998. Hän oli jäsen muun muassa Turun seurakuntien taidetoimikunnassa 1974–1978 ja Turun taiteilijaseuran hallituksessa 1978–1980.[1]

Konolalla oli teologin koulutus, ja hän toimi 1980–1990-luvuilla sotilaspastorina Merivoimien yksiköissä Turun Pansiossa.

Konola teki aloitteen ekumeenisen taidekappelin rakentamisesta Turkuun. Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli rakennettiin hänen kotinsa lähelle Hirvensaloon vuonna 2005. Konola toimii kappelin taidetoimikunnan puheenjohtajana.[1] Vuonna 2005 Konola ja Matti Sanaksenaho palkittiin kappelista kirkon kulttuuripalkinnolla.[4]

Tärkeimmät julkiset teokset
  • Juankosken kirkko, Liiton merkki, viisi lasimaalausta, 1990
  • Nokian Suoniemen kirkko, Palava pensas, 1991
  • Vieremä, Mikaelin kappeli, Credo-sarja, kahdeksan lasimaalausta, 1992
  • Kuopio, Neulamäen kirkko, Sola gratia, 1993
  • Kouvola, Käpylän kirkko, Pater noster, seitsemän lasimaalausta, 1994
  • Turku, Maarian kirkko, Taivaaseen astuminen, 1994
  • Joensuu, Noljakan kirkko, Tie, 1997
  • Turku, Katariinan kirkko, Lempeä Maria, 2000
  • Turku, Hansaprint Oy, Latojan lempi, 2000
  • Turku, Hansaprint Oy, Painokone, 2000
  • Helsinki, Sampo-Life, Sammon taonta, neljän maalauksen sarja, 2001
  • Raisio, Raision kirkko, Pyhä Martinus, 2001
  • Tampere, Aitolahden kirkko, Rauha teille, 2001
  • Helsinki, Hietalahden krematorio, Elämänkaari, 2002
  • Turku, Pyhän Henrikin ekumeeninen Taidekappeli, Passio ja Jubilate, 2005
  • Kirkkonummi, Hvittorpin kappeli, kolme profeettaa ja kolme apostolia, 2005
  • Halikko, Åminnen kartanon kappeli, Minä se olen ja Evankelistat, 2006
  • Salo, Salo-Uskelan srk-yhtymän kappeli, Pyhä Kolminaisuus 2007
  • Espoo, Suvelan kappeli, Minä elän, 2016

[5]

Lähteet
  1. Hannu Konola (ks. CV-tiedosto) Kuvataiteilijamatrikkeli. Viitattu 21.1.2015.
  2. Kuolinilmoitus, Turun Sanomat 8.11.2020, s. 22
  3. Komulainen, Hannu: In memoriam: Toivon saarnaaja on poissa. Koillis-Savo, 5.11.2020, s. 7.
  4. Kulttuuripalkinto Pyhän Henrikin taidekappelin luojille Kirkko&kaupunki. 1.11.2005. Arkistoitu 21.1.2015. Viitattu 21.1.2015.
  5. Hannu Konola Taidemaalariliitto. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 16.11. 2017.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.