Hannoverin kuningaskunta
Hannoverin kuningaskunta (saks. Königreich Hannover) perustettiin lokakuussa 1814[1] Wienin kongressissa. Kuningaskunnan edeltäjä oli Braunschweig-Lüneburgin vaaliruhtinaskunta. Se liittyi 38 muun valtion kanssa Saksan liittoon kesäkuussa 1815. Hannoverin kuningaskuntaa hallitsi Hannover-suku personaaliunionissa Ison-Britannian ja Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kanssa vuoteen 1837 saakka. Vuonna 1866 Hannoverin kuningaskunta joutui Preussin kuningaskunnan valtaamaksi ja muuttui Hannoverin provinssiksi.[1] Saksan yhdistymisen seurauksena Hannoverista tuli muun Preussin kuningaskunnan kanssa osa Saksan keisarikuntaa tammikuussa 1871.[1] Hannover lopulta yhdistettiin pienempien valtioiden kanssa luomaan Ala-Saksin osavaltion Länsi-Saksassa, josta tuli myöhemmin nykypäivän Saksa.[1]
Hannoverin kuningaskunta Königreich Hannover |
|||
---|---|---|---|
1814–1866 |
|||
|
|||
|
|||
|
|||
Valtiomuoto | perustuslaillinen monarkia | ||
Kuningas |
Yrjö III (1814–1820) Yrjö IV (1820–1830) Vilhem IV (1830–1837) Ernst August (1837–1851) Yrjö V (1851–1866) |
||
Pääkaupunki | Hannover | ||
Uskonnot | protestantismi (luterilaisuus mutta myös kalvinismi) | ||
Tunnuslause | Suscipere et Finire | ||
Kansallislaulu | ”Heil dir, Hannover” | ||
Edeltäjä | Braunschweig-Lüneburgin vaaliruhtinaskunta | ||
Seuraaja | Hannoverin provinssi |
Kuninkaat
- Yrjö III 1814–1820 (myös Ison-Britannian kuningas)
- Yrjö IV 1820–1830 (myös Ison-Britannian kuningas)
- Vilhem IV 1830–1837 (myös Ison-Britannian kuningas)
- Ernst August 1837–1851
- Yrjö V 1851–1866
Lähteet
- Hanover Encyclopædia Britannica. Viitattu 12.9.2017. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hannoverin kuningaskunta Wikimedia Commonsissa