Hankavesi-Välivesi
Hankavesi-Välivesi [2][1] on Etelä-Pohjanmaalla Ähtärissä sijaitseva järvi. Se muodostuu neljästä järvialtaasta, joita kutsutaan nimillä Välivesi, Hankavesi, Moksunjärvi ja Lamminperänlampi. Järvialtaiden vedet ovat aina samassa tasossa Inhanjoen luusuan säännöstelypadon vuoksi.[2][1][3]
| Hankavesi-Välivesi | |
|---|---|
 Hankavesi nähtynä Nousunlahdelta elokuussa 2021 |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Etelä-Pohjanmaa |
| Kunnat | Ähtäri |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Ähtärinjärven alue (35.43) |
| Laskujoki | Inhanjoki [1] |
| Järvinumero | 35.432.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 153,5 m [1] |
| Rantaviiva | 63,936 km [2] |
| Pinta-ala | 12,9279 km² [2] |
| Tilavuus | 0,055437 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 4,29 m [2] |
| Suurin syvyys | 16 m [2] |
| Valuma-alue | 870 km² [3] |
| Keskivirtaama | 8,7 m³/s [3] |
| Saaria | 15 [1] |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantietoa
Järven pinta-ala on 1 300 hehtaaria eli 13 km². Se on 10,6 kilometriä pitkä ja 3,9 kilometriä leveä. Välivesi muodostaa selkeästi oman järvialtaansa, joka yhdistyy etelässä olevaan Hankaveteen Inhan kylässä sijaitsevalla, 400 metriä pitkällä ja kapeimmillaan 20 metrisellä Nääsinsalmella. Välivesi on 4,9 kilometriä pitkä ja 2,0 kilometriä leveä kun taas Hankavesi on 6,6 kilometriä pitkä ja 2,2 kilometriä leveä. Hankaveden kaakkoispäähän ovat yhteydessä sekä Moksunjärvi että Lamminperänlampi. Moksunsalmi on 600 metriä pitkä ja kapeimmillaan 80 metriä leveä. Lamminperänlampi yhtyy Hankaveden Nousunlahteen lyhyellä ja 40 metriä leveällä salmella, joka on kaventunut tien ylitystä varten rakennetun penkereen vuoksi. Moksunjärvi on 2,7 kilometriä pitkä ja 1,5 kilometriä leveä. Pyöreä Lamminperänlampi on halkaisijaltaan 600 metriä.[2][1]
Välivedessä on kuusi saarta, joista suurimmat ovat nimeltään Mustasaari, Isot-Sammalet ja Vähät-Sammalet. Hankavedellä on seitsemän saarta, joista Hankasaari on suurin ja Jänissaari ja Järvisensaari seuraavaksi suurimmat. Hankasaari on 2,8 kilometriä pitkä ja 550 metriä leveä. Kaksi pienempää saarta ovat 350 metriä pitkät. Järvisenssari on nykyään yhdistetty Hietaniemeen tiepenkereellä ja se on ainakin periaatteessa muuttunut niemeksi. Moksunjärvellä on kaksi saarta ja Lamminperänlampi on saareton.[1]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 55,4 miljoonaa m³ eli 0,0554 km³. Järven keskisyvyys on 4,3 metriä ja suurin syvyys on 16 metriä. Syvin kohta sijaitsee Väliveden eteläpäässä keskellä järveä. Hankaveden suurin syvyys 14 metriä saavutetaan sen eteläpäässä Hankasaaren lounaispuolella. Moksunjärvi on 10 metriä ja Lamminperänlampi 3,1 metriä syvä.[2][1]
Järven rantaviivan pituus on 64 kilometriä, joista saarten rantaviivan pituus on ainakin 5,5 kilometriä. Rannat ovat alavaa metsämaastoa, joka on paikoin soistunutta ja sen lähiympäristön metsien ojat on johdettu järveen. Ympäristön nimistön perusteella seudulla on paljon kangasmetsiä ja havaintoa tukee myös viljelymaiden vähyys. Kiinteää asutusta on vähän, mutta vapaa-ajan asuntoja on kohtalaisesti. Inhassa sijaitsee Ähtärin varikko, jolle kuuluu pitkä osuus Väliveden rantaa. Hankaveden koillisrannat on varattu Ähtärin eläinpuistolle ja sen ympärille kerääntyneille oheispalveluille. Tämän vastarannalla ja järven luoteispäässä sijaitsee Tuomarniemen metsäoppilaitos. Samalla rannalla, mutta etelämpänä Inhanjoen luusuan eteläpuolella sijaitsee Pytinki. Inhan tehtaat eivät ole suoraan järven rannalla vaan Inhanjoen varressa, mutta niiden toiminta on vaikuttanut järveen voimakkaasti. Järvialtaat pääsee kiertämään maanteitä myöten. Inhan läpi kulkee valtatie 18 ja Haapamäki–Seinäjoki-rautatie. Nämä ohittavat myös Moksunjärven sen luoteispuolelta. Ähtärin keskustaajama sijaitsee niiden varressa ja taajaman itäreuna on vain parin kilometrin päässä Hankaveden ja Väliveden rannoista. Valtatien varrella sijaitsee pienempi Myllymäen taajama parin kilometrin päässä Moksunjärven itäpäästä.[2][1][4]
Säännöstely
Järven vedenpinnan korkeus on 153,5 metriä mpy. Järvi on säännöstely Inhan säännöstelypadolla siten, että vedenpinnan korkeudeksi on määrätty raja-arvot 152,76 metriä ja 154,41 metriä mpy. Padolla säännöstellään myös Ähtärinjärveä.[1][3]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueella (35.4) Ähtärinjärven alueeseen (35.43), jonka Hankaveden–Väliveden alueeseen (35.432) järvi kuuluu.[5]
Valuma-alue saa pääosan vedestänsä kahta reittiä myöten. Pohjoisesta laskee Ähtärinjärven alueelta (35.433) Ähtärin salmea myöten. Se on Ähtärinjärven lasku-uoma, jossa järven vedenpinnan korkeus on samalla tasolla Väliveden kanssa. Koillisesta tulee Niemisjoen valuma-alueen (35.47) reitin vedet, jotka laskevat Moksunjärveen Niemisjokea myöten. Myös pienempi Myllyojan valuma-alue (35.439) laskee Moksunjärveen Myllypuron kautta.[5]
Hankavesi-Väliveden alueella on 11 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Niistä huomattavimpia ovat Valkeinen (145 ha), joka laskee Väliveteen Jatapuroa myöten, Voilampi (100 ha), joka laskee Väinäpuroa myöten Hankaveteen, sekä Saarijärvi (21 ha) ja Nuolijärvi (12 ha), jotka laskevat Hankaveteen Saarijärvenpuroa myöten.[5]
Järven laskujoki on Inhanjoki, joka laskee alajuoksulla kahta uomaa pitkin Ouluveteen.[1]
Lähteet
- Hankavesi-Välivesi, Ähtäri (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.10.2019.
- Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 4.7.2017.
- Länsi-Suomen Ympäristölupavirasto: Lupapäätös nro 129/2009/4, 23.12.2009, viitattu 15.7.2017
- Hankavesi-Välivesi, Ähtäri (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.10.2019.
- Hankavesi-Välivesi (35.432.1.001) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 4.7.2017.
Ähtärinjärvi • Niemisvesi-Pemu • Hankavesi-Välivesi • Peränne • Liesjärvi
Kivijärvi • Ouluvesi • Jauhojärvi • Iso Haapajärvi • Valkeinen • Vähä Haapajärvi • Iso Vehkajärvi • Kortteinen • Hautojärvi
Voilampi • Hirvijärvi • Pusaanjärvi • Huikurinlampi • Renkainen • Saarinen • Arpainen • Kolunjärvi • Niemijärvi • Soukanjärvi • Vehunjärvi
Vähä Liesjärvi • Iso-Manalainen • Pyhikki • Iso Koirajärvi • Yläinen-Sappio • Karvalampi • Alainen-Sappio • Lylylampi • Keskinen • Saarijärvi • Iso Niemolampi • Aitojärvi • Keskinen-Tuhkio • Yläinen-Tuhkio • Savilampi • Haapolampi • Likolampi • Keskinen-Sappio • Vihtalampi • Iso-Nuoramo • Mantilanjärvi • Pöyhösenlampi • Kalliolampi • Tyystänjärvi • Palolampi
Kuorelampi • Polvilampi • Matolampi • Särkijärvi • Ahvenlampi • Kapealampi • Saarilampi • Heikinlampi • Lintulampi • Rajalampi • Heinä-Arpainen • Yläinen Heikinlampi • Pitkäjärvi • Ohenlampi • Heinälammi • Riutto • Suoverlampi • Mustalampi • Paloharjunlampi • Suolampi • Kaamatti • Onkilampi • Sysilampi • Kuolemainen • Kalliolampi • Mekkolampi • Hämeenlampi
Niinilampi • Likolampi • Iso Itälampi • Suolampi • Perilampi • Pieni Koirajärvi • Hirvilampi • Hirvilampi • Mustalampi • Iso Perimmäinen • Levä • Haukilampi • Kumpulampi • Heinälampi • Pieni-Manalainen • Ahvenlampi • Pieni Lintulampi • Hangonlampi • Sirkuslampi • Niittylampi • Ahvenlampi • Sammakkolampi • Valkealampi • Pökkölänlampi • Iso Hoikkalampi • Keskimmäinen-Nuoramo • Kotalampi • Pieni Itälampi • Paskolampi • Haukilampi • Haukilampi • Kaakkolampi • Kissalampi • Koivulampi
Huippalampi • Peuralampi • Pumppulampi • Likolampi • Valkealampi • Lehtilampi • Vasamanlampi • Sepänlampi • Saralammi • Onkilampi • Saralammi • Pieni-Perimmäinen • Paskolampi • Likolampi • Pahkalampi • Iso Haapalampi • Niinilampi • Murtolampi • Perunalampi • Kuolemainen • Heinälammi