Hanhipaasi

Hanhipaasi on pieni asumaton kallioinen saari muutaman kilometrin päässä Valamosta lounaaseen Laatokalla Venäjällä. Saarella sijaitsee suomalaisten rakentama Hanhipaaden majakka.[2]

Hanhipaasi noin 400 metrinpäästä kuvattuna vuonna 1901. Kuvassa olevat rakennukset on purettu ja siirretty pois. Kuva: Luotsi- ja majakkalaitoksen arkisto.

Saari

Hanhipaasi on puuton sammaleen ja kukkakasvien peittämä kallioluoto, joka nousee Laatokan pohjasta. Sen rannat ovat äkkijyrkät ja viettävät jyrkästi aina 80 metrin syvyyteen saakka. Saari on noin parinsadan metrin pituinen ja leveimmilläänkin vain sadan metrin levyinen. Sen pinta-ala on vajaat kaksi hehtaaria ja korkein kohta on vain kolmisen metriä vedenpinnan yläpuolella.[2]

Majakka

Hanhipaaden majakka sijaitsee kallioluodon korkeimmalla kohdalla luodon itäreunalla. Majakkatornin korkeus on 24 metriä, ja sen valon korkeus on noin 27 metriä vedenpinnan yläpuolella.[2] Rakenteeltaan majakkatorni on Hailuodossa sijaitsevan Marjaniemen majakan kaltainen. Torni on muista Suomen aluevesille rakennetuista majakoista poiketen maalattu epäsymmetrisesti siten, että tornin toisella puolella yläosa on punainen ja alaosa valkoinen, ja vastaavasti toisella puolella yläosa on valkoinen ja alaosa punainen.[3]

Majakka on säilynyt rakennusaikaisessa alkuperäisessä asussaan, ja on sen vuoksi rakennus- ja merenkulkuhistoriallisesti merkittävä kohde. Majakkaa ei myöskään ole varustettu aurinkokennoin, ja sen syrjäinen sijainti on suojannut sitä ilkivallalta. Sen juurella sijainneet rakennukset, pieni asuinrakennus sekä suuri parakki, on siirretty pois.[2]

Majakan lyhtylaitteena on venäläisvalmisteinen linssilaitteisto, joka ei ole alkuperäinen. Laitteisto on sähkökäyttöinen. 1990-luvun alkuun saakka majakan valonlähteenä oli niin kutsuttu atomiparisto, nykyisin ne on korvattu vaarattomin akuin.[2] Kirjassaan Laatokan seitsemän merta Juha Taskinen kuvaa majakkaa säteileväksi majakaksi.

Lähteet
  1. Russian inland waterways - Ladoga Lake / Valaam / Hanhipaasi World of Lighthouses. 4.7.2015. Viitattu 11.05.2018.
  2. Väisänen, Pekka & Kovanen, Erika: Meriväylä (pdf) (4/1998, s. 8–11) Merenkulkulaitos. Arkistoitu 11.5.2018. Viitattu 11.05.2018.
  3. Suomalainen Wirallinen Lehti, 29.8.1890, nro 199, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 31.7.2017.

    Aiheesta muualla
    Suomen majakat

    Bengtskär • Bogskär • Flötjan • Gustaf Dalén • Gustavsvärn • Harmaja • Helsinki • Isokari • Jussarö • Kaijakari • Kalbådagrund • Kallan • Kallo • Kemi I • Kemi II • Keminkraaseli • Kokkola • Kotka • Kristiina • Kylmäpihlaja • Kökarsören • Lågskär • Längden • Marhällan • Marjaniemi • Merikarvia • Märket • Nahkiainen • Norrskär • Nyhamn • Oulu 1 • Oulu 2 • Oulu 3 • Pietarsaari • Pori • Porvoo • Raahe • Rauma • Ritgrund • Rönnskär • Russarö • Sandbäck • Strömmingsbådan • Stubben • Suomen leijona • Suomenlinna • Sälgrund • Säppi • Sälskär • Söderskär • Tainio • Tankar • Tauvo • Tiiskeri • Ulkokalla • Utgrynnan • Utö • Vaasa • Valassaaret • Yttergrund

    Suomen majakat, joista 1940 ja 1944 tuli Venäjän majakkoja
    Hanhipaasi • Heinäluoto • Lounatrivi • Narvi • Numeroniemi • Pohjoiskorkia • Ristiniemi • Ruuskeri • Seiskari • Seivästö • Someri • Sortanlahti • Tytärsaari • Vaitolahti
    Suomen entiset majakat
    Glosholm • Heiskanen • Leppäniemi • Nyhamn • Pohjoisrivi • Porkkala • Rönnskär • Sirnitsä • Söderskär
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.