Hangul

Peruskirjainten muodot pohjautuvat kielen, suulaen, hampaiden ja kurkun aseman kuvaukseen. Konsonantit voidaan jakaa neljään ryhmään, tässä sulkeissa annetut nimet ovat perinteiset sinokorealaiset lingvistiset termit.

• Velaarit (아음 ; 牙音 ; a-eum; "poskihammasäänteet"):
  • ㄱ g, ㅋ k
  • perusmuoto: ㄱ on sivukuva kielestä koskettamassa kitapurjetta.
• Alveolaarit (설음 ; 舌音 ; seol-eum; "kielelliset äänteet"):
  • ㄴ n, ㄷ d, ㅌ t, ㄹ r tai l jos se on tavun viimeinen merkki (esim. 러시아 lausutaan "reosia" mutta 헬싱키 lausutaan "helsinki". Huomaa ㄹ-merkin sijainti näissä sanoissa.).
  • perusmuoto: ㄴ on sivukuva kielen kärjestä koskemassa hammasvallia.
• Bilabiaalit (순음 ; 唇音 ; sun-eum; "labiaaliäänteet"):
  • ㅁ m, ㅂ b, ㅍ p
  • perusmuoto: ㅁ kuvastaa huulia.
• dentaalisibilantit (치음 ; 齒音 ; chieum; "hammasäänteet"):
  • ㅅ s, ㅈ j, ㅊ ch
  • perusmuoto: ㅅ oli alun perin muodoltaan kuin kiila /\, ilman huipulla olevaa yhteistä nyppyä. Se on sivukuva hampaista.
• Glottaalit (후음 ; 喉音 ; hueum; "kurkkuäänet"):
  • ㅇ ng (tavun alussa mykkä), ㅎ h
  • perusmuoto: ㅇ kuvaa kurkun muotoa.

Vokaalit muodostuvat kolmesta elementistä:

• Vaakasuora viiva kuvastaa maata
• Piste kuvastaa taivasta (myöhemmin muotoutunut lyhyeksi viivaksi
• Pystysuora viiva kuvastaa seisovaa ihmistä

Yhdessä niistä muodostuu erilaisia yhdistelmiä, jotka kuvastavat vokaaliäänteitä:

• Yksinkertaiset vokaalit:
  • Vaakasuorat vokaalit: äännetään suuontelon etuosassa
    • ㅗ o
    • ㅜ u
    • ㅡ eu (ŭ)
  • Pystysuorat vokaalit: äännetään suuontelon takaosassa
    • ㅏ a
    • ㅓ eo (ŏ)
    • ㅣ i
• Yhdistelmävokaalit: yhdistävät yksinkertaisia vokaaleja
  • ㅐ = ㅏ + ㅣ ae, Muistuttaa suomen ä-äännettä.
  • ㅔ = ㅓ + ㅣ e
  • ㅘ = ㅗ + ㅏ wa
  • ㅙ = ㅗ + ㅏ + ㅣ wae
  • ㅚ = ㅗ + ㅣ oe, Muistuttaa suomen ö-äännettä.
  • ㅝ = ㅜ + ㅓ wo (wŏ, weo)
  • ㅞ = ㅜ + ㅓ + ㅣ we
  • ㅟ = ㅜ + ㅣ wi, Muistuttaa suomen y-äännettä.
  • ㅢ = ㅡ + ㅣ ui (ŭi)
• palatalisoituneet vokaalit: Latinisoidaan muotoon y-, kirjoitetaan lisäämällä ylimääräinen veto viivan yhteyteen
  • ㅑ = ㅣ + ㅏ ya
  • ㅕ = ㅣ + ㅓ yeo
  • ㅛ = ㅣ + ㅗ yo
  • ㅠ = ㅣ + ㅜ yu
  • ㅒ = ㅣ + ㅐ yae
  • ㅖ = ㅣ + ㅔ ye

Hangul-järjestelmässä jokainen tavu alkaa konsonantilla. Mikäli konsonanttia tavun alussa ei ääntämyksessä ole, kirjoitetaan tavun alkuun kirjain ㅇ (tavun lopussa ng), joka ei koskaan äänny tavun alussa. Siten vokaalialkuiset tavut myös aakkosjärjestyksessä järjestetään ㅇ-kirjaimen kohdalle. Nykyisen aakkosjärjestyksen asetti Choi Sejin vuonna 1527.

Etelä-Koreassa ja Pohjois-Koreassa käytetään hieman erilaista aakkosjärjestystä, joista molemmat noudattavat Choi Sejinin peruskirjainten järjestystä.

Konsonanttien järjestys on:

ㄱ ㄲ ㄴ ㄷ ㄸ ㄹ ㅁ ㅂ ㅃ ㅅ ㅆ ㅇ ㅈ ㅉ ㅊ ㅋ ㅌ ㅍ ㅎ

Kaksoiskonsonantit sijoitetaan heti niitä vastaavan yksinkertaisen kirjaimen jälkeen.

Vokaalien järjestys on:

ㅏ ㅐ ㅑ ㅒ ㅓ ㅔ ㅕ ㅖ ㅗ ㅘ ㅙ ㅚ ㅛ ㅜ ㅝ ㅞ ㅟ ㅠ ㅡ ㅢ ㅣ

Konsonantit:

ㄱ ㄴ ㄷ ㄹ ㅁ ㅂ ㅅ ㅇ ㅈ ㅊ ㅋ ㅌ ㅍ ㅎ ㄲ ㄸ ㅃ ㅆ ㅉ ㅇ

Ensimmäinen ㅇ vastaa tavunloppuista äännettä /ng/. Toinen ㅇ on tavun alkuinen mykkä äänne. Kaksoiskirjaimet ovat lopussa, ennen mykkää ㅇ:a, mutta kaikkien muiden kirjainten jälkeen, toisin kuin Etelä-Koreassa.

Vokaalit:

ㅏ ㅑ ㅓ ㅕ ㅗ ㅛ ㅜ ㅠ ㅡ ㅣ ㅐ ㅒ ㅔ ㅖ ㅚ ㅟ ㅢ ㅘ ㅝ ㅙ ㅞ

ㅐ ja ㅔ sijoitetaan kaikkien perusvokaalien jälkeen, ei ㅏ:n ja ㅓ:n perään.

Aakkosten nimi on "ganada-järjestys" (가나다訓), joka on saanut nimensä järjestyksen kolmen ensimmäisen konsonantin mukaan (g, n, and d), liittämällä niihin ensimmäinen vokaali (a). Kirjainten nimet antoi Choi Sejin vuonna 1527. Pohjois-Koreassa nimiä on sittemmin muutettu.

Konsonanteilla on nykyisin kaksitavuiset nimet, joissa kyseinen konsonantti esiintyy sekä nimen alussa, että lopussa.

Kolmea lukuun ottamatta nimeämisjärjestelmä on kirjain + i + eu + kirjain. Ensimmäisen tavun muodostaa "kirjain + i"-yhdistelmä, toisen "eu + kirjain". Poikkeavat kolme ovat g, d ja s, sillä tavuille euk, eut ja eus ei ole hanja-merkkejä. Yeok (役) kirjoitetaan eukin tilalle. Koska mikään hanja ei lopu t eikä s, Choi valitsi kaksi hanjaa, jotka luettaisiin korealaisittain: 末 (kut "loppu") ja 衣 (os "vaatteet").

Alun perin Choi antoi kirjaimille j, ch, k, t, p ja h epäsäännölliset yksitavuiset nimet ji, chi, ki, ti, pi ja hi. Nämä muutettiin nykyiselleen vuonna 1933.

Kaksoiskonsonanttien nimissä on sana ssang (쌍), joka merkitse ”kaksosta” tai ”kaksinkertaista” ennen kirjaimen nimeä.

Vokaalien nimet ovat yksinkertaisesti kyseiset äänteet, tosin koska järjestelmään kuuluu konsonanttimerkki jokaisen tavun alussa, näidenkin eteen on kirjoitettava mykkä ㅇ (ieung).

Alkuperäisistä kirjaimista ovat jääneet pois käytöstä seuraavat:

• ㆍ tai 丶 (arae-a tai araea): Lausutaan IPA: [ʌ], samantapaisesti kuin eo.

  esiintyi vain tavussa ㆎ (area-ae)

• ㅿ (bansiot) [z]
• ㆆ (yeorinhieut, 여린히읗; tai 된이응 ”kevyt hieut” tai ”kaksois-ieung”) [glottaalifrikatiivi/-pysäys]: "kevyempi kuin ㅎ ja raskaampi kuin ㅇ".
• ㆁ (yetieung, 옛이응) [nollamerkki]: Nyt yhdistynyt samaksi kuin ㅇ (ieung), joka perinteisesti ääntyi vain [ŋ]. Tietokoneen kirjasimissa yetieung on vähemmän pyöreä kuin ieung. Käsinkirjoituksessa siinä ei koskaan ole pientä vetoa ympyrän huipulla kuten ieung:ssa.

Lisäksi on olemassa viisi käytöstä poistunutta muodoltaan johdettua kirjainta, jotka kuvastavat yksittäistä äännettä:

• ㅱ (ipsul-gabyeoun-mieum) [ɱ]
• ㅸ (ipsul-gabyeoun-bieup) [ɸ]
• ㅹ (ipsul-gabyeoun-ssang-bieup) [β]
• ㆄ (ipsul-gabyeoun-pieup) [ɸʰ]
• ㆅ (ssang-hieut) [x]