Hanafi

Hanafi (arab. حنفي‎, ḥanafī) on yksi sunnalaisen islamin neljästä lakikoulukunnasta (madhhab). Nimensä se on saanut Irakin Kufassa vaikuttaneelta imaamilta Abu Hanifalta (699–767).[1] Abu Hanifa edisti islamilaisen lain teoreettista systematisointia ja sai aikaan huomattavaa kehitystä teknisessä lakiajattelussa.[2] Abu Hanifan opit saivat Kufassa jatkajan hänen oppilaassaan Abu Yusufissa ja tämän oppilaassa Shaybanissa.[3]

Hanafi-koulukunnan alueita ovat Irak, Keski-Aasia, Afganista, Pakistan, Bangladesh, Turkki, Syyria, Jordania ja Egypti.

Levinneisyys

Koulukunta syntyi Irakissa ja levisi jo varhain Afganistaniin, Intiaan ja turkkilaiseen Keski-Aasiaan. Siitä tuli seldžukkien suosima koulukunta ja edelleen Osmanien valtakunnan virallinen, qadi-tuomioistuinten soveltama suuntaus myös Egyptissä, jossa väestö oli maliki -koulukunnan kannattajia.[4]

Lähteet
  • Keller, Nuh Ha Mim (toim.): Reliance of the Traveller. Revised Edition. The Classic Manual of Islamic Sacred Law "Umdat al-Salik" by Ahmad ibn Naqib al-Misri (d. 769/1368) In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller. Beltsville, Maryland: amana publications, 2017. ISBN 0-915957-72-8. Teoksen verkkoversio. (englanniksi) (arabiaksi)
  • Schacht, Joseph: An Introduction to Islamic Law. Clarendon Press, 1982. ISBN 978-0-19-825473-7. (englanniksi)

Viitteet
  1. Keller, 2017, s. 1027–1028 (x37)
  2. Schacht 1982, s. 44
  3. Schacht 1982, s. 44–45, 57
  4. Schacht 1982, s. 65
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.