Hammasteknikko
Hammasteknikko valmistaa erilaisia hammasproteeseja yhteistyössä hammaslääkärin kanssa, jolloin hammaslääkäri vastaa työstä potilaalle. Hammasteknikon ammattikorkeakoulututkinnon laajuus on vuodesta 1995 ollut 210 op (3,5 vuotta). Saman alan toisen asteen tutkinto on hammaslaborantti.
Vuonna 2013 Suomessa vain Metropolia Ammattikorkeakoulu Helsingissä tarjosi hammastekniikan koulutusohjelmaa, mutta se luopui alasta syksyn 2013 toimilupahakemuksessaan.[1] Aiemmin koulutusta on ollut myös Kuopiossa ja Turussa.lähde? Turun ammattikorkeakoululle myönnettiin joulukuussa 2013 toimilupa hammastekniikan koulutusohjelman aloittamiseksi syksyllä 2015.[2]
Koulutuksen historiaa Suomessa
1970-luvulla hammasteknikkokoulutusta annettiin Helsingissä Aleksis Kiven kadulla hammasteknikkokoulussa. Opiskelu oli tuolloin hyvin käytännönläheistä. 1990-luvulla opetussuunnitelmaan lisättiin yleissivistäviä aineita, kuten kieliopintoja, matematiikkaa ja psykologiaa.lähde?
Suomessa oli ensin koulutasoista ja sen jälkeen opistotason koulutusta, jonka laajuus vaihteli 2,5 vuodesta (80 op) 4,5 vuoteen (160 op). Laajuus oli 80 op (2,5 vuotta) vuoteen 1980 saakka. Vuosina 1980–1987 laajuus oli 100 op (3 vuotta) tai ylioppilaspohjaisena 3,5 vuotta. Vuosina 1990–1995 oli 4,5-vuotinen peruskoulupohjainen linja (160 op).lähde?
Lisä- ja jatkokoulutukset
Hammasteknikon kliinisen erikoistumisen jatkokoulutus (30 op) sekä erillinen varsinainen tutkintoon johtava jatkokoulutus (ylempi ammattikorkeakoulututkinto, 90 op) on kestoltaan 2-2,5 vuotta ja toteutetaan ammattikorkeakouluissa. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto koostuu ammattikorkeakoulutukinnosta (210 op) ja ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta (90 op), joiden yhteen laskettu tutkintopistemäärä on 300 op sisältäen gradutyön tekemisen.
Oltuaan viisi vuotta laillistettuna hammasteknikkona henkilö voi halutessaan lisäkoulutuksella valmistua erikoishammasteknikoksi.lähde? Erikoishammasteknikko valmistaa irrotettavia kokoproteeseja täysin hampaattomaan terveeseen suuhun suoraan potilaalle. Erikoishammasteknikoilla on oikeus toimia itsenäisenä yrittäjänä omalla vastaanotollaan ilman hammaslääkärin lähetettä. Tällöin henkilökohtainen asiakassuhde luodaan suorassa potilastyössä ilman välikäsiä ja vuorovaikutukselliset ja psykologiset ihmisuhdetaidot korostuvat.
Lähteet
- Metropolia hakee koulutusvastuuta musiikkipedagogille ja uutena rakennusarkkitehdin koulutukselle 23.9.2013. Metropolia. Viitattu 30.9.2013.
- Päätös ammattikorkeakoulun toimiluvasta 12.12.2013. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 12.12.2013.