Hammasproteesi

Hammasproteesilla (puhekielessä usein tekohampaat) tarkoitetaan omia hampaita, menetettyä luuta ja suun alueen pehmytkudoksia korvaavaa suussa kiinteästi tai irrotettavasti olevaa laitetta. Proteesin tarkoituksena on mahdollistaa syöminen ja puhuminen. Proteesin tulisi myös olla esteettinen, palauttaa kasvojen muoto ja tarvittaessa tukea kasvojen pehmytkudoksia.

Irrotettava kokoproteesi

Osaproteesi

Irrotettavat proteesit

Irrotettavat proteesit ovat osaproteeseja, kokoproteeseja tai peittoproteeseja. Nämä voidaan vielä jakaa levyproteeseihin tai rankaproteeseihin. Levyproteesit ovat yleensä akryylimuovista valmistettuja ja niiden kiinnipitävänä voimana ovat adheesio sekä suun lihaksiston automaattinen ja tahdonvarainen toiminta tai osaproteesien kohdalla yleisesti mekaaninen pinnekiinnitys. Pinteet kiinnittyvät suussa jäljellä oleviin omiin hampaisiin. Rankaproteesit ovat useimmiten metallirunkoisia osaproteeseja, joissa on ns. satulaosat akryylimuovia ja niiden kiinnipysyminen perustuu pääosin kromi-koboltti -metallirungon yhteydessä oleviin valettuihin tai taivutettuihin pinteisiin. Rankaproteesit ovat yleensä rakenteeltaan sirompia, koska käytetty metallirunko on vahvempi kuin akryylilevy. Rankaproteesi on omatoimisesti helpompi puhdistaa kuin akryylinen proteesi.[1] Peittoproteesin kiinnitys perustuu leukaluuhun ruuvattuihin implantteihin tai proteesin alle jääviin omien hampaiden jäännöksiin, jotka on peitetty esim. kullalla tai amalgaamilla (ns. hammaskappa).

Kiinteät proteesit

Kiinteisiin proteeseihin kuuluvat kruunut, sillat ja implanttikiinnitteiset rakenteet. Niitä ei voi omatoimisesti irrottaa.[2]

Hammas kruunutetaan useimmiten silloin, kun ikenen päällä oleva hammasmateriaali on enää vähäinen esimerkiksi karioitumisen tai juurihoidon jälkeen tai siinä oleva paikka ei kestä purentarasitusta. Hampaan kruunuttaminen on mahdollista myös esteettisten syiden takia. Ennen kruunutusta hammas hiotaan pilariksi ja sen jälkeen hammaslaboratoriossa tai CAD/CAM-tekniikalla valmistettu joko metallinen, keraaminen tai metallokeraaminen kruunu sementoidaan hampaaseen. Nykyisin on siirrytty enemmän ja enemmän kohti esteettisempiä, keraamisia kruunumateriaaleja. [3]

Mikäli hammasrivistä puuttuu hammas voidaan se korvata siltarakenteella. Tällöin viereiset hampaat toimivat pilareina, aluksi ne hiotaan kuten kruunutuksessa, mutta laboratoriosta tuleva kappale on yhtenäinen pala, joka sisältää pilarihampaiden kruunut sekä hampaiden väliin ikenen päälle tulevan välihampaan. Implantilla voidaan korvata yksittäisen hampaan puutos. Mikäli leukaluuta on tarpeeksi porataan luuhun ruuvi, jonka päälle kruunu liitetään. Implantointi on hyvä vaihtoehto, mikäli viereiset hampaat ovat ehjät, eikä niitä haluta hioa sillan pilarihampaiksi.

Katso myös

Hammasimplantti

Lähteet

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=trs00095&p_haku=proteesi (Arkistoitu – Internet Archive)
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_osio=&p_artikkeli=trs00094&p_haku=proteesi (Arkistoitu – Internet Archive)
Therapia Odontologica - hammaslääketieteen käsikirja - Meurman, Murtomaa, Le Bell, Autti, 2. painos 2008
Hammaslääkärikeskus Furka Oy furka.fi.

Hammaslääkärikeskus Furka Oy furka.fi. Viitattu 02-19-2020.
Mitä puuttuvan hampaan tilalle? Hammaslääkärikeskus Furka. Viitattu 5.12.2020.
Hammaskruunut ja hammassillat | Furka Hammaslääkärikeskus Furka. Viitattu 5.12.2020.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hammasproteesi Wikimedia Commonsissa

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Hammaslääkärikeskus Furka Oy furka.fi. Viitattu 02-19-2020.

[2] Mitä puuttuvan hampaan tilalle? Hammaslääkärikeskus Furka. Viitattu 5.12.2020.

[3] Hammaskruunut ja hammassillat | Furka Hammaslääkärikeskus Furka. Viitattu 5.12.2020.