Hammarland
Hammarland on Suomen kunta, joka sijaitsee Manner-Ahvenanmaalla, noin 20 km:n päässä Maarianhaminasta. Kunnan halki kulkee Maarianhaminan ja Eckerön välinen päätie 1. Hammarlandissa oli 31. joulukuuta 2022 1 635 asukasta.[2] Hammarlandin pinta-ala oli 1. tammikuuta 2022 maanmittauslaitoksen mittausten mukaan 1 224,24 km², josta 138,55 km² on maata, 1,74 km² sisävesialueita ja loput 1 083,95 km² merivesialueita.[1] Hammarlandin naapurikunnat ovat Eckerö, Finström, Geta ja Jomala.
| Hammarland | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Ahvenanmaan maakunta |
| Seutukunta | Ålands landsbygd |
| Kuntanumero | 076 |
| Hallinnollinen keskus | Kattby |
| Perustettu | – |
| Pinta-ala ilman merialueita |
140,29 km² 281:nneksi suurin 2022 |
| Kokonaispinta-ala |
1 224,24 km² 96:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 138,55 km² |
| – sisävesi | 1,74 km² |
| – meri | 1 083,95 km² |
| Väkiluku |
1 635 276:nneksi suurin 31.12.2022 [2] |
| – väestötiheys | 11,80 as./km² (31.12.2022) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 17,7 % |
| – 15–64-v. | 60,2 % |
| – yli 64-v. | 22,1 % |
| Äidinkieli | 2020 [4] |
| – suomenkielisiä | 3,7 % |
| – ruotsinkielisiä | 88,7 % |
| – muut | 7,6 % |
| Kunnallisvero |
18,00 % 298:nneksi suurin 2022 [5] |
| Kunnanjohtaja | Kurt Carlsson |
| www.hammarland.ax | |
Hammarlandin vaakunan suunnitteli Matts Dreijer ja se vahvistettiin vuonna 1951.[6]
Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen ja 88,7 prosenttia sen asukkaista on ruotsinkielisiä. Suomenkielisiä on 3,7 prosenttia.[4]
Maantiede ja luonto
Hammarlandin asutus on keskittynyt päätie 1:n varteen Frebbenbyn ja Kattbyn alueille, kun taas kunnan lounais- ja pohjoisosat ovat laajalti asumattomia. Kattbyssa on pääosa kunnan palveluista, mm. kauppa ja Ålandsbankenin konttori. Näfsbyssä päätie 1:stä eroaa tie 40, jota pitkin on noin 15 kilometriä maakunnan toiseksi suurimpaan taajamaan Finströmin Godbyhyn.[7]
Hammarlandin alueella, keskellä Ahvenanmerta, sijaitsee Märketin luoto. Siellä on Suomen läntisin kiinteän maan piste. Luodolla on majakka, jonka länsipuolelta mutkitellen kulkee Suomen ja Ruotsin välinen raja. Kunnan alueella on toinenkin majakka Sälskärin saarella.
Pääosa Hammarlandin maa-alasta sijaitsee Ahvenanmantereen länsiosasta pohjoisluoteeseen suuntautuvalla niemellä, jonka länsipuolella on Marsundin salmi ja itäpuolella Ivarskärinselkä. Niemimaan pohjoispuolella olevista saarista suurimpia ovat Torsholma, Äppelö ja Skråbjörkö (kuuluu Getan kuntaan, mutta on kokonaan Hammarlandin sisällä) sekä osittain Getan puolella oleva Lökö. Kuten muuallakin Ahvenanmaan länsiosan kunnissa Hammarlandissa maasto on tasaista. Korkein maastonkohta on 64 metrin korkeuteen merenpinnasta ulottuva Högberg kunnan lounaisosassa lähellä Hellesbyn kylää. Maaperä on kunnan pohjoisosassa selvästi karumpaa kuin eteläosassa, jossa metsät ovat monin paikoin reheviä ja kasvistoltaan runsaslajisia.[7]
Hammarlandissa sijaitsee kaksitoista järveksi luokiteltua vakavettä, Vargsundet on niistä laajin.[8] Kunnan eteläosassa on pari pienehköä järveä, Västmyraträsk ja Långträsk, jonka rantaa sivuaa Maarianhaminan ja Eckerön välinen päätie 1.[7]
Historia
Hammarlandin alueelta on löydetty yli 30 esihistoriallista kalmistoa ja kaksi muinaislinnaa. Tällöin suuri osa nykyisestä kunnan maa-alueesta oli vielä meren alla. Pysyvän asutuksen alku Hammarlandissa voidaan ajoittaa 600-luvulle ajanlaskun alun jälkeen ja saapunut väestö oli kotoisin Ruotsista. Kirkon läheltä löydetty kalmisto on naapurikunnasta Jomalasta löydetyn kalmiston ohella Ahvenanmaan suurin. Ensimmäinen varma asiakirjamaininta Hammarlandista on vuodelta 1406, mutta itse seurakunnan uskotaan olevan huomattavasti vanhempi. Vuoden 1537 maakirjan mukaan Hammarlandissa oli 98 taloa.[7]
Eckerö kuului aluksi kappeliseurakuntana Hammarlandiin, mutta itsenäistyi vuonna 1879. Kirkkoherra, rovasti P. U. Sandelin perusti pitäjään vuonna 1837 kirjaston, joka oli koko Suomen ensimmäisiä yrityksiä tällä alalla.[7]
Hammarlandin halki on kulkenut Tukholman ja Turun välinen niin kutsuttu Suuri Postitie. Tie saapui Eckeröstä Marsundin salmen yli Kattnäsin laituriin ja jatkui Kattbyn, Frebbenbyn ja Näfsbyn kylien kautta Finströmin puolelle. Nykyiset tielinjaukset noudattavat vielä melko tarkoin vanhaa postitien reittiä, joka on merkitty tien varsille sijoitetuin kilometripaaluin.[7]
Sålisin ja Torpin kylien lähistöllä on jäänteitä venäläisten ensimmäisen maailmansodan alla vuonna 1914 vastoin vuoden 1856 Pariisin rauhansopimusta rakentamista linnoitteista, jotka tuhottiin Suomen, Ruotsin ja Saksan keskinäisen sopimuksen nojalla vuonna 1919.[7]
Hammarlandista on 1900-luvun alkupuolella joissakin yhteyksissä käytetty suomenkielistä nimeä Hammarlanti.[10]
Talous
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat rakennusyhtiö Vest Bygg Ab, ahvenanmaan punaista graniittisoraa ja -murskaa myyvä Varggropens Sand Ab ja konsulttiyritys Carinita Ab.[11]
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Hammarlandissa oli 1 547 asukasta, joista 649 asui taajamissa, 868 haja-asutusalueilla ja 30:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Hammarlandin taajama-aste on 42,8 %.[13] Hammarlandin taajamaväestö jakaantuu kahden eri taajaman kesken:[14]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Kattby | 365 |
| 2 | Mörby | 284 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Seurakunnat
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Hammarlandissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[15]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Hammarlandin alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[16]
Palvelut
Näfsbyn ala-asteen koulussa on toistasataa oppilasta luokilla 1-6.[17]
Kuuluisia hammarlandilaisia
- Jarl-Thure Eriksson (s. 1944), professori
- Allan Korpi (1935–2020), yleisurheilija
- Johannes Salminen (1925–2015), kirjailija ja esseisti
Nähtävyyksiä
- Hammarlandin kirkko
- Ahvenanmaan palokuntamuseo
Lähteet
- Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M12* 31.12.2022. Tilastokeskus. Viitattu 27.1.2023.
- Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
- Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 157. Otava 1979, Helsinki.
- Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 1: Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 240−245. Porvoo: WSOY, 1967.
- Hammarland. Järviwiki. Viitattu 15.6.2021.
- Invånarantalet i byar och stadsdelar 1990–2012 (XLS) Ålands statistik- och utredningsbyrå (ÅSUB). Arkistoitu 6.7.2015. Viitattu 18.4.2013. (ruotsiksi)
- Suomen virallinen tilasto. VI: Väestösuhteet vuonna 1921, s. 18. Helsinki: Tilastollinen Päätoimisto, 1923. Verkkoversio (viitattu 1.8.2011).
- Alueen Hammarland yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 12.2.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
- Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 8.1.2018.
- Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
- Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
- Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
- Näfsby skola Hammarland. Viitattu 4.3.2018.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hammarland Wikimedia Commonsissa