Haminan vaakuna

Vehkalahden pitäjän kirkonkylästä muodostettiin Vehkalahden kaupunki vuonna 1653. Kaupungille laaditussa sinetissä kuvattiin rannalla seisova kalastaja, jonka ongessa riippui kala. Sinetti mahdollisesti kuvasi alueen lohenkalastusta. Vuonna 1660 Vehkalahden kaupungille myönnettiin uusi sinetti, jossa oli kuvattuna veden laineilla kelluva vene ja veneen yläpuolella kruunu. Samanlainen sinetti oli myönnetty myös Helsingille vuonna 1644, jonka takia Haminan ja Helsingin vaakunat muistuttavat toisiaan.

• 
  Vehkalahden kaupungin ensimmäinen sinetti vuoteen 1660 asti.
• 
  Vehkalahden toinen sinetti vuodesta 1660 alkaen.

Vehkalahden kaupungin tuhouduttua isossavihassa päätettiin kaupunki rakentaa uudelleen ja vuonna 1723 kaupungin nimeksi vaihettiin Fredrikshamn Ruotsin kuninkaan Fredrik I:n mukaan. Kaupungille laadittiin myös uusi sinetti, jossa vanhan sinetin vene korvattiin kuninkaan nimeen viittaavalla F-monogrammilla.

Turun rauhassa vuonna 1743 Hamina päätyi osaksi Venäjää, jolloin sen kaupunginoikeudet myönnettiin Ruotsin puolella Loviisalle. Loviisa käytti Haminan sinettiä vuoteen 1756 asti, jolloin kaupungille laadittiin uusi sinetti. Haminan ollessa osa Venäjää ei kaupungin sinetissä käytettyjen ruotsalaistunnusten katsottu olevan enää soveliaita. Haminan sinetti vaihdettiinkin takaisin vene-aiheeseen ja sinetin kuninkaallinen kruunu muutettiin venäläiseksi keisarin kruunuksi. Uusi sinetti ei kuitenkaan koskaan korvannut kokonaan vanhaa sinettiä.

Vuonna 1861 kaupungille ehdotettiin vaakunaa, jossa oli kuvattuna vene, kuninkaallinen F-monogrammi ja kuninkaallinen kruunu. Kyseinen malli vakiintuikin kaupungin tunnukseksi 1800-luvun lopulta alkaen. Myös venäläinen heraldikko Bernhard von Köhnen laati kaupungille oman mukaelmansa vaakunasta Suomen muiden kaupunginvaakunoiden tapaan. Von Köhnen ehdotukset eivät kuitenkaan koskaan vakiintuneet käyttöön.

Kaupunki käytti vanhaa vaakunaa aina vuoteen 1952 asti, jolloin heraldikko Gustaf von Numers laati kaupungille uuden vaakunan. Tällöin vanhan vaakunan F-monogrammi poistettiin, sillä sitä pidettiin hyvän heraldiikan vastaisena.

• 
  Haminan kaupungin sinetti vuodesta 1723 alkaen.
• 
  Haminan vaakuna vuodelta 1788.
• 
  Haminan venäläinen sinetti.
• 
  Von Köhnen ehdotus Haminan vaakunaksi. Kolkka viittaa kaupungin sijaintiin Viipurin läänissä.
• 
  George Granfeltin malli Haminan vaakunasta vuodelta 1892.
• 
  Haminan vaakuna kaupungin 300-vuotisjuhlan postimerkissä.

Haminan kunnanvaakuna 2003–2012. Tätä ennen vaakuna oli Vehkalahden vaakunana vuosina 1951–2002.

Haminan ja Vehkalahden yhdistyttyä vuoden 2003 siihen asti käytössä ollut venevaakuna korvattiin Carolus Lindbergin suunnittelemalla entisen Vehkalahden kunnan vaakunalla. Vaakunan selitys on ”sinisessä kentässä kultainen suovehka, jonka hedelmäterttu punainen ja tämän suojus hopeinen”. Aiheen suovehka tekee vaakunasta puhuvan viittaamalla suoraan Vehkalahden kunnan nimeen, jolle vaakuna on alun perin vahvistettu kunnanvaakunaksi 21. huhtikuuta 1951. Hamina oli ennen vuonna 2009 Raaseporiin liittynyttä Tammisaarta ainoa ns. vanha kaupunki, joka luopui vanhasta vaakunastaan kuntaliitoksen yhteydessä.

Haminassa alettiin jälleen suunnitella kuntaliitosta edeltäneen kaupungin vanhan venevaakunan palautusta maaliskuussa 2012. Aloitetta vaakunan vaihdosta arvosteltiin kuntaliitossopimuksen vastaiseksi. Haminan kaupunginvaltuusto hyväksyi toukokuussa 2012 vaakunan vaihdon äänin 33–9 yhden valtuutetun äänestäessä tyhjää. Venevaakuna otettiin käyttöön vuoden 2013 alussa.[1][2][3]

Vaakunan lisäksi kaupungilla on käytössä vaakunaan perustuva lippu.

• 
  Haminan lippu.
• 
  Haminan lippu Haminan raatihuoneen edustalla.
• 
  Haminan lippu Tervasaaren sillalla.