Hami

Hami tai Kumul (kiin. 哈密市, Hāmì Shì, uiguuriksi قۇمۇل شەھىرى, Qumul Shehiri) on prefektuuritason kaupunki Kiinan Sinkiangin uiguurien autonomisen alueen itäosassa. Kaupungin pinta-ala on 153 000 neliökilometriä[1][2] ja väkiluku 572 400 (2010).[4][3] Kaupungin keskusta sijaitsee linnuntietä noin 490 kilometriä autonomisen alueen pääkaupunki Ürümqistä itäkaakkoon. Aiemmin Hami oli piirikuntatason kaupunki Hamin prefektuurissa. Hamin prefektuuri tuli 18.2.2016 prefektuuritason kaupungiksi ja aiempi piirikuntatason kaupunki Hami tuli Yizhoun kaupunkipiiriksi.[2]

Hami / Kumul
(kiin. 哈密市, Hāmì Shì
uiguuriksi قۇمۇل شەھىرى, Qumul Shehiri)
Hamin museo
Hamin museo
Hamin sijainti (punaisella) Sinkiangissa (oranssilla)
Hamin sijainti (punaisella) Sinkiangissa (oranssilla)

Koordinaatit: 42°50′19″N, 93°30′15″E

Valtio Kiina
Autonominen alue Sinkiang
Hallinto
  Hallinnon tyyppi prefektuuritason kaupunki
Pinta-ala
  Kokonaispinta-ala 153 000[1][2] km²
Väkiluku (2010) 572 400[3][4]
Aikavyöhyke UTC+8
Postinumero 839000
Suuntanumero(t) 0902
Rekisterikilpi L










Historia

Historiansa aikana Hami eli Kumul on ollut tärkeä osa vanhan silkkitien pohjoista haaraa. Kiina valloitti kaupungin ensimmäisen kerran Han-dynastian aikana vuonna 73 jaa. ja uudelleen vuonna 86. 400-luvulla Tarimin allasta hallitsivat niin sanotut valkoiset hunnit eli hefthaliitit. Tang-dynastia (618-907) levitti jälleen kiinalaisten vallan alueelle kukistaen alueen turkkilaiset kansat, jotka aiheuttivat kuitenkin tulevaisuudessakin vaikeuksia heidän etsiessään yhä uusia laidunalueita. Kiinalaisten vallan alaisuudessa Hamista tuli I-chou-nimisen (eli pinyin-muotona: Yizhou) prefektuurin hallinnollinen pääkaupunki. Vuonna 763 tiibetiläiset valloittivat kaupungin ja vuonna 840 se päätyi uiguureille. 1200-luvulla Hami oli mongolien hallitsija Tšingis-kaanin väliaikainen pääkaupunki ja mongolivallan jälkeen kaupungista tuli yksi monista alueen uiguurien hallitsemista pikkuvaltioista. Tutkimusmatkailija Marco Polo vieraili kaupungissa 1200-luvun lopulla kuvailen sen elintasoa hyväksi ja lisäten paikan olevan tunnettu vieraanvaraisuudestaan.[5]

Vuonna 1473 Hami päätyi Turfanin sulttaanikunnan alaisuuteen ja 1500-luvulla alueen valloittivat džungaarit. Džungaarit antoivat nimensä Džungarian alueelle. Vuonna 1696 Qing-dynastian keisari Kangxi kukisti džungaarien hallitsija kaani Galdanin ja viimeksi mainitun kuoltua džungaarien perimmyyskiistat johtivat lopulta heidän lopulliseen tuhoonsa kiinalaisten käsissä sodassa vuosina 1755-1758. Sodan aikana kiinalaiset käyttivät Hamia tukikohtanaan alueella. Kiinalaiset hallitsivat aluetta antamalla alueen entisten keidasvaltioiden hallitsijoille virallisen aseman hallinnossa. Hami kärsi pahoja tuhoja muslimikapinassa vuosina 1862-78. Samankaltainen kapina kukistettiin jälleen pahoin tuhoin vuonna 1932.[5]

Hallinnollinen jako

Hamin hallinnollinen jako.

Piirikuntatasolla Hami jaetaan yhteen kaupunkipiiriin, yhteen piirikuntaan ja yhteen autonomiseen piirikuntaan (numerointi kuten oheisessa kuvassa):

kaupunkipiiri (1)
  • 1. Yizhou (kiin. 伊州区, Yīzhōu Qū, uiguuriksi ئارا تۈرۈك نارايونى, Ara Türük Rayoni)
Piirikunta (1)
  • 2. Yiwu / Aratürük (kiin. 伊吾县, Yīwú Xiàn, uiguuriksi ئارا تۈرۈك ناھىيىسى, Ara Türük Nahiyisi)
Autonominen piirikunta (1)
  • 3. Barkölin kazakkien autonominen piirikunta (kiin. 巴里坤哈萨克自治县, Bālǐkūn Hāsàkè Zìzhìxiàn, uiguuriksi باركۆل قازاق ئاپتونوم ناھىيىسى, Barköl Qazaq Aptonom Nahiyisi, kaz. باركول قازاق اۆتونوميالى اۋدانى, Barköl Qazaq awtonomïyalıq awdanı)

Galleria

Lähteet

  1. 魅力哈密 » 地理位置 (Tietoja Hamista) hami.gov.cn. Arkistoitu 2.3.2016. Viitattu 23.2.2016. (kiinaksi)
  2. 新疆哈密撤地设市 (Uutinen prefektuuritason Hamin kaupungin perustamesesta) gmw.cn. Viitattu 23.2.2016. (kiinaksi)
  3. Administrative Division of Xīnjiāng citypopulation.de. citypopulation.de. Viitattu 23.2.2016. (englanniksi)
  4. Xinjiang Weiwu'er Zizhiqu geohive.com. Viitattu 23.2.2016. (englanniksi)
  5. P. J. Bearman, Th. Bianquis, C. E. Bosworth, E. van Donzel ja W. P. Heinrichs: The Encyclopedia of Islam New Edition, s. 541. Volume XII Supplement. Koninklyke Brill, 2004. ISBN 90 04 13974 5. (englanniksi)

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.