Hamawiyya

Hamawiyya[1] (myös hamaliyya, hamalliyya) on suufilainen veljeskunta Malissa ja sen naapurimaissa. Ahmad Hamahullahin perustamaa suuntausta kutsutaan usein hamallismiksi.[2][3]

Tidjaniyya-veljeskunnasta eronnut liike syntyi 1900-luvun alussa, kun Nioroon asettunut Muhammad bin Abd Allah al-Akhdar ryhtyi uudistamaan tidjaniittien rukouskäytäntöä. Hänen oppilaansa Ahmad Hamahullah sai lukuisia seuraajia ja otti šeikin arvonimen vuonna 1925.[3]

Veljeskunnan rituaali poikkeaa tidjaniyyasta siten, että sen jäsenet lausuvat rukouksensa kahdentoista asemasta yksitoista kertaa. Hamallismi korosti naisten, alempikastisten ja orjien tasa-arvoa uskonnonharjoituksessa, ja siksi se sai näistä ryhmistä paljon radikaaleja kannattajia.[3] Hamahullah kieltäytyi yhteistyöstä ranskalaisten siirtomaaisäntien kanssa, jolloin liike sai myös kolonialismin vastaisia piirteitä ja kannatusta sivistyneistön keskuudessa[2].

Hamallistien ja tidjaniittien vastakkainasettelu johti väkivaltaisiin yhteenottoihin, joiden seurauksena ranskalaiset karkottivat Hamahullahin ensin Mauritaniaan ja sitten Norsunluurannikolle. Hän sai palata Nioroon vuonna 1936. Konfliktit jatkuivat toisen maailmansodan aikana, ja vuonna 1943 ranskalaiset pidättivät 700 ja teloittivat 33 hamallistia, joiden joukossa oli Hamahullahin kolme poikaa. Hamahullah karkotettiin ensin Algeriaan ja sitten Ranskaan, jossa hän kuoli nälkälakon seurauksena. Vuoden 1946 jälkeen kolonialismin vastaisuus kanavoitui poliittisten puolueiden toimintaan, mutta levottomuudet jatkuivat vuoteen 1951 saakka.[2]

Hamallismin kannattajia on varsinkin Nioron ja Yélimanén[2] seuduilla sekä Malin kaupungeissa, Mauritanian Hodhissa, Burkina Fasossa, Senegaljoen laaksossa ja Niameyssa. Hamahullahin oppilas Yacouba Sylla sai paljon seuraajia Norsunluurannikolla, jonne hänet oli karkotettu. Hamahullahin kannattajiin liittyi 1930-luvun lopussa myös tunnettu mystikko Tierno Bokar.[3]