Halssila

Halssila on Jyväskylän kaupunginosa ja tilastoalue Jyväsjärven koillispäässä.[1] Pohjoisesta aluetta rajaa Aittovuori. Jyväskylän keskustaan on Halssilasta matkaa kolme kilometriä. Joulukuussa 2020 alueen väkiluku oli 6 123.[2]

Halssila
Halssilan Lumikonkuja 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa
Halssilan Lumikonkuja 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa
Kaupunki Jyväskylä
Suuralue Halssila
Kaupunginosa nro 16
Väkiluku 6 123
Osa-alueet Tuohimutka, Aholaita, Aittorinne, Halssilanmäki, Halssilanranta, Kivistö, Halssilanrinne, Rauhalahti

Alueella on muun muassa ala-aste, ravintola, K-Market, leikkipuisto, päiväkoti ja kirjasto. Asuinrakennuskanta on pääosin omakotitaloja ja rivitaloja, mutta kerrostaloja on esimerkiksi Kivistön ja Aittorinteen alueilla. Alueella sijaitsee myös Tanssitalo Kivistö. Kaupunginosan eteläosassa Rauhalahden pienalueella sijaitsee puutarha- ja matkailukeskus Viherlandia ja 13-kerroksinen tornitalo Maailmanpylväs.

Halssila tunnettiin työläiskaupunginosana 1960-luvulle asti, mutta sen jälkeen alueen kasvun ja työelämän muuttumisen myötä sekä vanhan työväenliikkeen toiminnan hälvetessä kaupunginosan väestörakenne on monipuolistunut ja identiteetti muuttunut.[3]

Historiaa

Alue kehittyi 1900-luvun alkupuolella teollistumisen myötä. Vanhimmat säilyneet rakennukset ovat 1920- ja 1930-luvulta. Alueen kasvu liittyi läheisesti paikallisten tehtaiden kuten Kankaan paperitehtaan ja Tourulassa sijaitsevan Valtion Kivääritehtaan toimintaan: työntekijöille tarvittiin lisää asuntoja.[4] Halssila liitettiin osaksi Jyväskylää vuonna 1941.[4]

Vanha puutalo Halssilassa.

Alkuperäinen Halssilan asutus koostui mökkimäisistä pienistä omakotitaloista sekä jonkin verran puisista kaksikerroksisista taloista. Niitä on purettu paljon pois. Tilalle on rakennettu puisia rivitaloja ja matalia puukerrostaloja sekä omakotitaloja. Puukaupunkiosan luonne on näin säilynyt. Vanhimmat talot ovat nykyään suojelukohteita.[5]

1960-luvulla Halssilasta oli kehittynyt omavarainen, keskeiset palvelut tarjoava kaupunginosa. Alueella oli muun muassa kauppa, posti, koulu, kirjasto ja kirkko.[6][7]

Aittorinteen kerrostalolähiö rakennettiin pääosin vuosien 1967–1972 aikana.[8] Myös 1970-luvulla rakennetun Kivistön asuma-alueen rakennuskanta koostui enimmäkseen kerrostaloista.[9][10] Halssilanrinteelle rakennettiin rivitaloja 1970- ja 1980-luvuilla.[11]

1970-luvun puolivälissä Halssilaan valmistui kaupunginosan halki kulkeva Vaajakosken moottoritie.[6]

Rauhalahteen rakennettiin vuonna 1986 valmistunut turvevoimalaitos. Sen tieltä hävitettiin paikalla sijainnut Ukkolan ja Akkalan omakotitaloalue.[6]

Halssilanmäen asuinalueen ensimmäiset talot valmistuivat vuonna 2009,[12] ja sinne on 2010-luvulla rakennettu paljon pien- ja rivitaloasutusta.[1] Vaajakoskentien eteläpuolelle Rauhalahden pienalueelle rakennettiin Äijälänrannan asuinalue 2010-luvulla.[3]

Tunnettuja Halssilassa asuneita

Kuvia

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ratschmi: Halssila Jyväskylä.fi. 9.8.2018. Arkistoitu 29.12.2018. Viitattu 28.12.2018.
  2. Jyväskylä suuralueittain. Jyväskylän kaupunki, 2021. Viitattu 1.1.2022.
  3. Janne Haikari: 100 vuotta Suomen historiaa Halssilassa. SuurHalssila, 2017.
  4. Jyväskylän omakotialueita www3.jkl.fi. Arkistoitu 4.2.2018. Viitattu 8.2.2018.
  5. Satu Kakkori: Vanhan Halssilan rappiotalot katoavat KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 8.2.2018.
  6. Marja Kokko: Jyväskylän kaupungin historia (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. Matilainen, Mielikki: Perhekirjasto täyttää 50 vuotta. Halssilan kirjaston historiikki. Jyväskylän kaupunki, 2006. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 6.9.2020).
  8. Aittorinne Puutarhatarinoita. Viitattu 8.2.2018. (englanniksi)
  9. Jyväskylän karttapalvelu: Rakennustiedot. (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. Kivistö | Suurhalssila, Halssilan Asukasyhdistys ry www.suurhalssila.fi. Arkistoitu 9.2.2018. Viitattu 8.2.2018.
  11. Jyväskylä: Asuinalueet: Halssila www.jyvaskyla.fi. Viitattu 8.2.2018.
  12. Halssilanmäki | Suurhalssila, Halssilan Asukasyhdistys ry www.suurhalssila.fi. Arkistoitu 9.2.2018. Viitattu 8.2.2018.
  13. Päivi Kujala: Sofi Oksanen puolustaa Halssilan kirjastoa KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 28.12.2018.
  14. Halssila | SuurHalssila, Halssilan Asukasyhdistys ry www.suurhalssila.fi. Arkistoitu 28.12.2018. Viitattu 28.12.2018.
  15. Juha Sirkka: Aktivismia! (Arkistoitu – Internet Archive). Suur-Halssila. 2010.
  16. Sami Vatanen Halssilan tähtenä Saksassa www.suurhalssila.fi. SuurHalssila, Halssilan Asukasyhdistys ry. Arkistoitu 28.12.2018. Viitattu 28.12.2018.

    Aiheesta muualla


    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.