Halpalentoyhtiö

Halpalentoyhtiö on lentoyhtiö, joka tuottaa edullisia lentopalveluita. Lippujen hintoja on alennettu poistamalla kaikki ylimääräisiä kuluja lipun hintaan aiheuttavat palvelut, kuten ruokatarjoilu. Erillisistä palveluista laskutetaan erikseen. Osa lipuista myydään tappiollisena – tällöin asiakkaan ostamat erilliset palvelut kattavat varsinaiset kulut.

Malesialainen AirAsia on Aasian suurin halpalentoyhtiö.

Toimintamalli

Tyypillisen halpalentoyhtiön toimintamalli perustuu usein seuraavassa lueteltuihin ehtoihin.[1] Verrokkina on perinteisen lentoyhtiön toimintamalli.

Vertailukohde Halpalentoyhtiö Perinteinen lentoyhtiö Säästö
Matkustajaluokat Yksi matkustajaluokka. Useita matkustajaluokkia. Yksinkertaisempi hinnanmuodostus, ei erillisiä järjestelyjä lentoasemilla kalliimmille matkustajaluokille.
Laivasto Laivaston koneet yhtä konetyyppiä. Laivastossa useita eri konetyyppejä. Huolto- ja miehistön koulutuskulut alhaisemmat, kun kaikki koneet ovat samanlaisia.
Hinnanmuodostus Yksinkertainen hinnanmuodostus, joka palkitsee aikaisin varanneet. Monimutkainen hinnanmuodostus, monia eri hinta- ja matkustajaluokkia. Säästöä toimistokuluissa.
Lennot Suorat, paikasta paikkaan -lennot ja nopeat käännöt. Yksi solmukohta, josta kaikki lennot operoidaan. Laivaston keskittäminen ei tarpeen ja nopeilla käännöillä koneet ovat mahdollisimman paljon tuottavassa käytössä.
Kohteet Syrjäisemmät, vähemmän ruuhkaiset lentoasemat. Koneet asematasolla. Tärkeät, suuret kansainväliset lentoasemat. Koneet usein matkustajasilloilla. Syrjäisemmät lentoasemat ovat edullisempia ja koneita asematasolla seisotettaessa ei tarvitse maksaa matkustajasiltavuokraa.
Palvelut Lähes kaikki palvelut maksullisia. Tappiolla myytyjen lippujen tappiot katetaan lisäpalvelujen myynnillä. Lähes kaikki palvelut sisällytetty lipun hintaan. Lipun hinta alenee ja palveluita ei järjestetä turhaan.
Markkinointi & hinnat Markkinoi usein halvoin tarjouksin ja myy lippuja toisinaan tappiolla. Kaikki liput myydään internetissä. Hinnat paljon kalliimpia. Lippuja myydään myös toimistoissa. Toimistokulut alhaisemmat.

Historia

Halpalentoyhtiöitä alkoi syntyä Ronald Reaganin hallituksen vapauttaessa Yhdysvaltain sisäisen lentoliikenteen kilpailulle. Tämä kuitenkin johti ensiksi pörssipeliin lentoyhtiöiden osakkeilla, yritysvaltauksiin. Tämä vähensi reittejä ja suuret yhtiöt (nk. legacy airlines, esimerkiksi United Airlines, Delta Air Lines, American Airlines) keskittivät toimintojaan harvemmille keskuskentille (hubs). Tämä loi markkinan halpalentoyhtiöille, jotka aloittivat ”paikallisina”. Ensimmäinen menestynyt halpalentoyhtiö on useimpien mielestälähde?yhdysvaltalainen Southwest Airlines, joka kokeili konseptia perustamisestaan lähtien 1971, ja on tuottanut voittoa joka vuosi 1973 jälkeen. Matkustajan kannalta konseptiin kuuluu koneeseen nousu siinä järjestyksessä, jossa matkustajat tulevat check-iniin, ja esimerkiksi matkaruokavalikoima koostuu pähkinöistä ja muutamasta virvoitejuomasta. Yhtiön koneet ovat lähteneet ajallaan merkittävästi muita yhtiöitä luotettavamminlähde?. Yhtiö on hitaasti laajentanut toimintaansa Yhdysvaltain ”aurinkovyöhykkeeltä” koko Yhdysvallat kattavaksi. Euroopassa on tähän mennessä parhaiten menestynyt 1985 perustettu irlantilainen Ryanair ilmailun vapauduttua yksityisille myös vanhalla mantereella. Vuonna 2004 halpalentoyhtiöt tekevät tuloaan Aasiaan, ensimmäisten joukossa Malesian AirAsia.

Kilpailu
EasyJet A319, Airport Amsterdam Schiphol.

Halpalentoyhtiöt ovat vakava uhka perinteisille täyden palvelun lentoyhtiöille, koska ne eivät voi kilpailla hinnalla, ja pyydettäessä valitsemaan useimmat kuluttajat arvostavat alhaista hintaa muiden asioiden ylitse. Vuosina 2001–2003, kun lentoteollisuuteen iski pahasti terrorismi, sota, terrorismin vastainen sota ja SARS, suurin osa perinteisistä lentoyhtiöistä koki raskaita tappioita, kun taas halpalentoyhtiöt yleisesti ottaen pysyivät tuottoisina.

Monet yhtiöt ovat perustaneet omia halpalentoyhtiöitään, kuten KLM:n Buzz ja United Airlinesin Ted, mutta tästä on tullut hankaluuksia, koska nämä ovat syöneet yhtiöiden ydinliiketoimintaa. Jossain määrin halpalentoyhtiöiden toiminta on perustunut suurempien yhtiöiden halukkuuteen vuokrata koneita niille. Tällöin suurempi yhtiö saa tietyn tulon ilman erityistä riskiä ja ilman työvoima-, markkinointi- ynnä muita kustannuksia.

Halpalentoyhtiöt Suomessa

Suomen historian ensimmäinen halpalentoyhtiö oli KLM:n Buzz, joka liikennöi Suomesta ulkomaille 2000-luvun alussa, mutta lopetti reitit löytäessään helpommin tuottavia reittejä Keski-Euroopasta. Ensimmäinen kotimaan sisäinen halpalentoyhtiö Flying Finn aloitti maaliskuussa 2003 ja menestyi hyvin matkustajamäärien perusteella. Se pakotti myös Finnairin alentamaan hintojaan. Kuitenkin yhtiö joutui huonon taloudenpidon takia pahoihin rahoitusvaikeuksiin ja haki velkasaneerauksen päätteeksi konkurssia helmikuun alussa 2004.

Flying Finnin avattua halpalentojen markkinat, markkinoille tuli SASin Blue1, joka ei kuitenkaan ole halpalentoyhtiö. Se tarjoaa silti edullisia pisteestä pisteeseen -matkoja kotimaan sisällä ja ulkomailla. Lisäksi se harjoittaa syöttöliikennettä SASin keskuslentoasemille Tukholmaan ja Kööpenhaminaan monista Suomen kaupungeista. FlyMe yritti kilpailla Finnairin ja Blue1:n kanssa vilkkaasti liikennöidyllä reitillä Helsingin ja Tukholman välillä, mutta reitti ei muuttunut tarpeeksi kannattavaksi ja lentoyhtiö siirsi koneensa palvelemaan Ruotsin kotimarkkinoitaan. Vuoden 2006 Matkamessuilla Finncomm Airlines aloitti halpalippujen myynnin kotimaanlennoillaan Internetin kautta. Halvimmat liput maksoivat 39 euroa.

Halpalentoyhtiöiden markkinaosuus Suomen kansainvälisessä reittiliikenteessä oli noin 7 prosenttia vuoden 2007 ensimmäisellä kolmanneksella.[2]

Suomesta lentäviä halpalentoyhtiöitä

Halpalentoyhtiön tyyppisiä yhtiöitä ovat myös:

Muita halpalentoyhtiöitä

Lähteet
  1. Halpalennot: Halpalentoyhtiöt Halpalennot.com. Viitattu 31.5.2010.
  2. Airpro Oy: Markkinaosuustiedote 1/2007 22. toukokuuta 2007. Airpro Oy. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 3.6.2007.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.