Hallstahammarin kunta

Hallstahammarin kunta (ruots. Hallstahammars kommun) on Västmanlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Västmanlandiin. Kunnan keskustaajama on Hallstahammar.[3]

Hallstahammarin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Västmanlandin lääni
Maakunta Västmanland
Keskustaajama Hallstahammar
Kuntakoodi 1961
Pinta-ala  ([1])
  Maa 169,53 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2]) 16 400
  Väestötiheys 96,7 as./km²









Västeråsin, Hallstahammarin, Skinnskattebergin, Köpingin, Arbogan ja Kungsörin kuntien alueella sijainneet pitäjät.

Kunnan maapinta-ala on 169,53 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 16 400 henkeä (31.12.2020).[2]

Hallstahammarin tärkeimmät elinkeinot ovat maatalous ja metalliteollisuus. Paikkakunnalla on yläkoulu, jossa on 500 oppilasta 6.-9. vuosiluokalla (2010), sekä Kantzowskan ratsastuslukio. Kunnan alueella sijaitsee Strömsholmin linna, joka on yksi Ruotsin kuninkaallisista linnoista.

Vuonna 2007 kunnassa oli 53,32 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 31,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan alueelle muodostettiin viisi maalaiskuntaa: Berg, Kolbäck, Rytterne, Svedvi ja Säby. Jokainen niistä vastasi samannimistä entistä pitäjää. Bergin, Kolbäckin ja Svedin maalaiskuntien alueelle perustettiin vuonna 1939 Hallstahammarin taajaväkinen yhdyskunta. Vuonna 1943 perustettiin Hallstahammarin kauppala, johon tulivat kuulumaan koko Svedvin maalaiskunta sekä osia Bergin ja Kolbäckin maalaiskunnista. Samalla taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa Säbyn ja Rytternen maalaiskunnat liitettiin Kolbäckin maalaiskuntaan ja Bergin maalaiskunta Hallstahammarin kauppalaan. Vuonna 1971 muodostettiin nykyinen Hallstahammarin kunta yhdistämällä Hallstahammarin kauppala ja Kolbäckin maalaiskunta. Kolbäckiin kuulunut Rytternen seurakunta liitettiin kuitenkin Västeråsin kuntaan.

Väestönkehitys

Hallstahammarin kunnan väestönkehitys 1970–2020
Vuosi Asukkaita
1950
 
12 510
1955
 
13 752
1960
 
15 420
1965
 
17 874
1970
 
18 988
1975
 
18 552
1980
 
18 237
1985
 
16 854
1990
 
16 628
1995
 
16 072
2000
 
15 064
2005
 
14 955
2010
 
15 175
2015
 
15 645
2020
 
16 400
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7]
 %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 2 953 18,9
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 1 000 6,4
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 1 389 8,9
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 10 303 65,9

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 120 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 7,4 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 15,5 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 710 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 10,0 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 179 575 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 48 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 19,8 %
  • 18–64-vuotiaat: 57,8 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 22,5 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 1,5 1,3
  jalostus 35,4 33,0
  palvelut 62,4 65,0
  tuntematon 0,8 0,8
  Työpaikkoja ja työllisiä 5 332 6 502
  työpaikkaomavaraisuus 82,0

Taajamat

Kunnassa on 4 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 88,1 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 1 804 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2010)
1Hallstahammar10 478
2Kolbäck1 951
3Strömsholm664
4Sörstafors278

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]

  • Herrskogen
  • Mölntorp

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

  • Borgåsund
  • Mölntorp

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, alueiden valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Hallstahammarin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[19]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 4 5 5 7 7 6 7 6 7 5 6 7 6 8 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 8 7 5 4 3 4 3 3 3 3 3 2 2 3 {{{c2022}}}
  Liberaalit 4 4 5 2 5 5 4 3 2 4 4 4 3 3 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 1 1 1 1 0 0 2 1 4 6 5 3 2 2 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 1 1 2 2 1 2 1 2 1 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 28 29 29 31 29 29 28 29 23 19 19 22 21 17 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 4 3 4 4 5 4 3 5 8 6 4 4 4 4 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2 2 5 7 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[20] 49 49 49 49 49 49 49 49 49 45 45 45 45 45 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit

Kartta Hallstahammarin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Bergin piiri (Västmanland)
  • Hallstahammarin piiri
  • Kolbäckin piiri
  • Säbyn piiri (Västmanland)

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[21]

  • Hallstahammar-Berg
  • Kolbäck-Säby

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[22] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Berg
  • Hallstahammar (Svedvi)
  • Kolbäck
  • Säby

Kirkot

Lähteet

  1. Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 16.1.2022. (ruotsiksi)
  3. Hallstahammar Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 16.1.2022. (ruotsiksi)
  20. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  21. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  22. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.