Hallsbergin kunta

Hallsbergin kunta (ruots. Hallsbergs kommun) on Örebron läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Närkeen. Kunnan keskustaajama on Hallsberg.[3]

Hallsbergin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Örebron lääni
Maakunta Närke
Keskustaajama Hallsberg
Kuntakoodi 1861
Pinta-ala  ([1])
  Maa 636,71 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2]) 15 990
  Väestötiheys 25,1 as./km²









Kunnan maapinta-ala on 636,71 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 15 990 henkeä (31.12.2020).[2]

Palveluja löytyy koulujen lisäksi esimerkiksi kirjasto, uimahalli ja muita urheiluhalleja. Nähtävyyksiäkin on: esimerkiksi kirkkoja, Carl Larssonin maalauksia, lastenmuseo ja fossiilimuseo. Luonto on lähellä, kunta sijaitsee juuri metsä- ja tasankoalueiden rajamaastossa. Erilaisia yrityksiä on alueella, koska se on liikenteellisesti sopivassa paikassa.

Vuonna 2007 kunnassa oli 106,86 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 16,7 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan alueen pitäjistä (Bo, Hallsberg, Sköllersta, Svennevad ja Viby) muodostettiin jokaisesta oma maalaiskunta. Rautateiden risteykseen kasvaneesta Hallsbergistä tuli taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1883. Taajaväkinen yhdyskunta sijaitsi osin Hallsbergin ja osin Kumlan maalaiskunnassa. Hallsbergin taajama-alue erotettiin jo vuonna 1908 maalaiskunnista Hallsbergin kauppalaksi. Muita taajaväkisiä yhdyskunta olivat Pålsboda (perustettu Sköllerstan maalaiskuntaan vuonna 1941), Östansjö ja Vretstorp (molemmat perustettu Vibyn maalaiskuntaan vuosina 1943 ja 1945). Ne lakkautettiin 1950-luvun puolivälissä.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

  • Sköllersta (Bo, Sköllersta ja Svennevad)
  • Viby (Tångeråsa ja Viby)
  • Hallsbergin maalaiskunta (ei muutosta)

Myöskään Hallsbergin kauppalaan uudistus ei vaikuttanut. Hallsbergin maalaiskunta liitettiin kauppalaan vuonna 1963 ja Viby vuonna 1965. Vuonna 1967 Tångeråsan seurakunta siirrettiin kuitenkin kauppalasta osaksi Lekebergin maalaiskuntaa. Vuonna 1971 muodostettiin nykyinen Hallsbergin kunta yhdistämällä kauppala ja Sköllerstan maalaiskunta.

Väestönkehitys

Hallsbergin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
 
15 765
1955
 
15 973
1960
 
16 338
1965
 
16 517
1970
 
16 836
1975
 
16 643
1980
 
17 246
1985
 
16 699
1990
 
16 735
1995
 
16 397
2000
 
15 685
2005
 
15 315
2010
 
15 275
2015
 
15 509
2020
 
15 990
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7]
 %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 1 895 12,2
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 436 2,8
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 902 5,8
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 12 276 79,2

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 254 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,0 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 332 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 2,0 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 179 117 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 56 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 20,2 %
  • 18–64-vuotiaat: 58,8 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 21,0 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 3,1 3,4
  jalostus 29,6 28,1
  palvelut 66,2 67,1
  tuntematon 1,1 1,4
  Työpaikkoja ja työllisiä 7 016 6 852
  työpaikkaomavaraisuus 102,4

Taajamat

Kunnassa on 6 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 76,5 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 591 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2010)
1Hallsberg*7 053[17]
2Pålsboda1 552
3Sköllersta1 131
4Östansjö868
5Vretstorp842
6Hjortkvarn238

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Hallsbergin taajamassa on 7 122 asukasta, ja se kuuluu pieniltä osin myös Kumlan kuntaan.[17]

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]

  • Långängen

Långängen on sittemmin kasvanut yhteen Hallsbergin taajaman kanssa.[18]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]

  • Samsala
  • Svennevad
  • Svennevadsby

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]

  • Björnhammaren

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, alueiden valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Hallsbergin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[21]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 3 3 4 6 6 4 6 5 6 4 6 7 6 7 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 12 13 9 8 6 7 7 5 6 5 5 3 4 5 {{{c2022}}}
  Liberaalit 4 4 3 2 4 4 4 3 2 4 2 2 2 1 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 1 1 2 2 2 2 4 2 4 4 3 2 2 2 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 1 2 0 0 0 1 2 2 2 1 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 24 22 25 25 24 23 21 26 21 23 22 23 20 18 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 1 2 2 2 2 3 3 4 6 4 3 3 3 3 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 3 6 8 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[22] 45 45 45 45 45 45 45 45 45 45 45 45 45 45 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit

Kartta Hallsbergin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Bon piiri
  • Hallsbergin piiri
  • Sköllerstan piiri
  • Svennevadin piiri
  • Vibyn piiri (Närke)

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]

  • Hallsberg
  • Viby
  • Sköllersta

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Bo (Övre Svennevad)
  • Hallsberg
  • Sköllersta
  • Svennevad
  • Viby

Kirkot

Ystävyyskunnat

Lähteet

  1. Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2022. (ruotsiksi)
  3. Hallsberg Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  18. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  20. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  21. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2022. (ruotsiksi)
  22. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  23. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  24. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.