Halkivaha

Nimensä Halkivaha on saanut kylän keskellä sijaitsevasta suuresta haljenneesta kivestä, joka on toiminut historiallisten Satakunnan ja Hämeen maakuntien välisenä rajamerkkinä ainakin 1300-luvulta lähtien. Vaha merkitsee seudun murteessa suurta kiveä tai siirtolohkaretta, ja koska tämä vaha oli halki, tuli siitä nimi Halkivaha. Tähän kiveen päätyivät Punkalaitumen, Urjalan ja Vesilahden rajat. Kaikkiin näihin kolmeen kuntaan syntyi virallisesti Halkivaha-niminen kylä, mutta käytännössä kuitenkin oli vain yksi Halkivaha.

Halkivahan aluetta alettiin asuttaa 1600-luvun lopulla. Asutuksen lisääntyessä alettiin kehittämään myös kulkuyhteyksiä. Tie Vesilahdelta Halkivahaan rakennettiin valtion hätäaputöinä 1860-luvun nälkävuosien aikana ja se valmistui vuonna 1868.[1]

Halkivahasta suunniteltiin omaa seurakuntaa 1910-luvulla. Täysin itsenäistä seurakuntaa Halkivahasta ei tullut, mutta sen sijaan siitä muodostettiin rukoushuoneseurakunta 1919.[2] Seurakunnan jälkeen pyrittiin perustamaan Halkivaha-nimimen kunta, mutta valtioneuvosto antoi asiasta kielteisen päätöksen 1930-luvun alussa.[3] Pääosa Vesilahden Halkivahasta liitettiin Urjalaan 1953.[4]

Pinnanmuodostukseltaan Halkivahan länsi- ja eteläosat ovat varsin tasaista. Tämän Halkivahantasangon läpi virtaa Pynnänharjun länsipuolelta alkunsa saava Halkivahanjoki sekä siihen etelästä laskeva Isonsuonoja, idästä laskeva Hutkonoja sekä pohjoisesta laskeva Haukioja. Kylän länsiosassa joessa on Törmänkoski, jonka jälkeen joen nimenä on Punkalaitumenjoki. Törmänkosken lisäksi kylän alueella on Halkivahanjoessa Halkivahankoski ja Punkalaitumenjoessa Hongankoski.

Halkivahan itä- ja pohjoisosat ovat pinnanmuodostukseltaan vaihtelevampia. Halkivahan itäsosan läpi kulkee luode-kaakkosuuntainen harjumuodostuma. Sen nimenä on kylän itäosassa Halkivahankangas, josta Jeltinkulman kohdalla erkanee länteen päin, aina kylän keskustaan ulottuva, Halkivahanharju. Yhdystie 2981 Halkivahasta Urjalaan kulkee Halkivahanharjua ja -kangasta myöten. Pynnänjärven länsipuolella harjumuodostuman nimenä on Pynnänkangas ja siitä eteenpäin Kankaanmaanharju. Kankaanmaanharjua pitkin kulkee yhdystie 2521 Halkivahasta Vammalaan. Sekä Vammalaan että Urjalaan päin mentäessä on suuria osia harjusta muuttunut sorakuopiksi, kun sora on ajettu rakentamisen tarpeisiin.

Halkivahan suurin järvi on kylän koillisosassa sijaitseva 0,9 km²:n laajuinen Pynnänjärvi (110,9 m mpy.). Pynnänjärven koillispuolella on vielä suurempi Ameenjärvi (110,0 m mpy.), mutta siitä on Halkivahan puolella vain länsiosa. Halkivahan itäosassa Halkivahasta Urjalaan vievän yhdystien pohjoispuolella on pieni Pirttilammi (118,4 m mpy.). Pirttilammin pohjoispuolella Jouttunkulmalla on kuivattu Jouttunjärvi. Pirttilammin laskujoki Jouttunkulmanoja ja Pynnänjärven laskujoki Pynnänoja virtaavat Vesilahden Riehun kylän puolelle, jossa joen nimi muuttuu Riehunojaksi. Näiden lisäksi Halkivahan pohjoisrajalla on pieni Kaakkolammi (136,2 m mpy.) ja luoteisrajalla Latvajärvi (109,6 m mpy.). Latvajärvi laskee etelään Punkalaitumenjokeen. Latvajärven lisäksi Punkalaitumenjoen-Halkivahanjoen valuma-alueella ei Halkivahan alueella ole muita järviä.

Halkivahan suurimmat suot ovat Sarkasuo kylän itäosassa, Vaskiluodonsuo kylän keskustan itäpuolella sekä Karhusuo, Heinäsuo ja Kuljunsuo kylän pohjoisosassa.

Haukiojankulma, Heikkilänkulma, Isosuo (myös Pikku-Viipuri ja Karjalaistenkylä), Jeltinkulma, Jouttunkulma, Kankaanmaa, Kankaanpäänkulma, keskusta, Kuljunmaa, Monnankulma, Pajukannankulma, Poutalankulma, Pynnä, Suonpäänkulma, Vahankulma, Vakkalankulma, Vaskelankulma, Vehmaankulma, Viitasaarenkulma

Halkivahan kirkko on luterilainen kirkko, joka on rakennettu alun perin rukoushuoneeksi 1908. Se laajennettiin kirkoksi rakennusmestari Heikki Tiitolan suunnitelmien mukaan ja vihittiin käyttöön syyskuun lopussa 1926. Kirkon tornissa kumahtelee Suomen toiseksi suurin evankelis-luterilaisen kirkon kirkonkello.[5] Kello on alun perin Hämeenlinnan ortodoksisesta varuskuntakirkosta, joka Suomen itsenäistyttyä jäi tarpeettomaksi, ja jonka kellot valtioneuvosto jakoi niitä tarvitseville seurakunnille. Halkivahaan saatiin kirkon suurin ja pienin kello. Kirkon vieressä on hautausmaa. Kirkon ja hautausmaan omistaa Halkivahan rukoushuonekunta.

Halkivahan Seurojentalo on valmistunut vuonna 1958,[6] ja sen omistavat yhdessä Halkivahan Maamiesseura ja Halkivahan Nuorisoseura.[7]

Halkivahassa toimii Suomen pienin meijeri,[8] Halkivahan Meijeri Oy, joka on Arla Oy:n tytäryhtiö (lopetti toimintansa 2015). Halkivahassa on myös SEO-huoltoasema.[8] Halkivahassa toiminut K-extra-myymälä lopetti toimintansa 31. toukokuuta 2008.

Halkivahan koulussa on peruskoulun luokat 1–6 ja lukuvuonna 2010–2011 oppilaita oli 18.[9] Koulussa on kaksi opettajaa, joiden lisäksi opetusta antavat kiertävä erityisopettaja ja englannin kielen opettaja.[9] Koulun yhteydessä toimii esikoulu ja ryhmäperhepäiväkoti. Halkivahan koulu on perustettu vuonna 1902, jolloin myös koulurakennus valmistui. Toinen koulurakennus valmistui 1950-luvulla.[10] Koulu sijaitsee kylän eteläosassa. Aikaisemmin Vesilahteen kuuluneessa kylän pohjoisosassa toimi vuonna 1915 perustettu[11] Pynnän koulu, joka lakkautettiin vuonna 1968.[12] Kylän luoteisosassa Punkalaitumen puolella toimi Halkivahan sittemmin Kuljunmaan supistettu kansakoulu. Tämä koulu perustettiin vuonna 1949 ja lakkautettiin 1963.[13][14]

• Halkivahan Perinnepäivä on heinäkuussa vietettävä jokavuotinen kesäjuhla, jonka järjestävät yhdessä Halkivahan Maamiesseura, Halkivahan Maatalosnaiset, Halkivahan Nuorisoseura ja Halkivahan Haka.
• Kirkan kesäkonsertti oli 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa Halkivahan urheilukentällä järjestetty musiikkitapahtuma, jonka järjesti aluksi Kirill Babitzin ja vuodesta 2000 lähtien Kirill Babitzinin säätiö.[15]

• Halkivahan Haka, urheiluseura
• Halkivahan Hevosjalostusyhdistys
• Halkivahan kyläyhdistys (per. 2009[16])
• Halkivahan Maamiesseura
• Halkivahan Maatalousnaiset
• Halkivahan Metsästysyhdistys
• Halkivahan Nuorisoseura (per. 1921[7])
• Halkivahan VPK (per. 1971[17])

• Punkalaitumelle 15 km
• Urjalaan 21 km
• Vesilahdelle 27 km
• Vammalaan 31 km
• Tampereelle 56 km
• Turkuun 111 km

• Niemelä Jari, Anttila Veikko & Hakanen Aimo: Punkalaitumen historia 2, vuoteen 1985. Punkalaidun: Punkalaitumen historiatoimikunta, 1989. ISBN 952-90-0579-2.
• Suonto Unto & Schröder Kaj: Jokivartta Oriniemestä Halkivahaan, entisajan elämä ja kulttuuri. Punkalaidun: Punkalaitumen pohjoinen maamiesseura, 2002. ISBN 952-91-4486-5.

• Halkivahan koulun kotisivu (Arkistoitu – Internet Archive)
• Halkivahan Nuorisoseura ry:n kotisivu
• Halkivahan rukoushuonekunta Tietoja Suomen seurakunnista. Suomen Sukututkimusseura.
• Halkivahan VPK:n kotisivu
• Halkivahan kyläyhdistys ry:n kotisivu Halkivahan kyläyhdistys ry.