Hakulaite
Hakulaite on elektroninen mukana kannettava laite, jolla voidaan välittää muutamien merkkien pituisia viestejä, tyypillisesti puhelinnumero. Hakulaitteita käytettiin eniten 1980- ja 1990-luvuilla ennen matkapuhelimien yleistymistä. Perinteisen hakulaitteen yleisin käyttöpaikka lienee sairaalat, joissa laitteella saatettiin välittää esimerkiksi lääkärille tieto saapua tiettyyn paikkaan. Laite näyttää numeron (jotkin myös lyhyen viestin), josta kutsutaan ja näin voi pystyä päättelemään mitä asia koskee tai vaihtoehtoisesti etsiä puhelin ja soittaa numeroon josta kutsutaan.
Nykyaikana hakulaitteita tapaa yleisimmin ravintoloissa asiakkaiden tai tarjoilijoiden kutsujärjestelmänä. Ravintolan konseptista riippuen käyttötapoja on erilaisia. Perinteisissä palveluravintoloissa kaikki pöydät saattavat olla varattuina, ja hakulaitejärjestelmän avulla odottaminen voidaan tehdä mielekkäämmäksi, kun asiakas voi mennä shoppailemaan tai baarin puolelle ottamaan alkudrinkkiä jonossa seisomisen sijaan. Joissain ravintoloissa asiakas noutaa annoksensa palvelupisteeltä, ja siihenkin käyttötarkoitukseen hakulaitteet soveltuvat erinomaisesti. Toisissa ravintolat ovat tehostaneet toimintaansa laittamalla joka pöytään minilähettimen, jota käyttämällä voi kutsua tarjoilijan paikalle.
Myös monet muut toimialat ovat löytäneet hakulaitteen keinona tehostaa henkilökunnan kommunikaatiota, palvelun nopeuttajana ja asiakasviihtyvyyden parantajana. Järjestelmiä käytetään muun muassa kaupoissa asiakkaiden ja henkilökunnan kutsumiseen, rekkaterminaalien asiakashallinnassa, jonotusjärjestelminä ja tuotantolinjoilla.
Hakulaitteissa viestit välitetään radioaaltoja pitkin.
Hakulaite tunnetaan myös nimellä piippari tai piipperi, sillä se hälyttää useissa käytöissä piippaamalla. Myös värinä ja vilkkuminen ovat hakulaitteille tavallisia hälytyksiä.
Katso myös
Aiheesta muualla
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen: Japanin viimeinen hakulaitepalvelu lopetti toimintansa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hakulaite Wikimedia Commonsissa