Hakaniementori

Hakaniementori eli Hakaniemen tori (ruots. Hagnäs torg) on Helsingin Hakaniemessä sijaitseva tori, joka avattiin vuonna 1897. Torilla on torikauppaa joka arkipäivä. Lisäksi siellä järjestetään markkinat joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina.[1]

Hakaniementori

Torilta on sen historian aikana lähtenyt liikkeelle paljon vappumarsseja sekä mielenosoituksia, ja se liittyy läheisesti työväenliikkeen historiaan. Useat Hakaniementorin laidalla olevat rakennukset ovat olleet Osuusliike Elannon ja ammattiliittojen hallinnassa.[2] Tunnetuimpia Hakaniementorin ympärillä olevista rakennuksista lienevät Ympyrätalo ja Hakaniemen kauppahalli. Niitä vastapäätä torin etelälaidalla on Metallitalo.

Torilla on vuonna 2018 valmistunut väliaikainen lasipaviljonki, joka rakennettiin väistötilaksi Hakaniemen kauppahallin remontin ajaksi vuonna 2017.[3][4] Väistötila puretaan, kun peruskorjaus valmistuu vuoden 2022 aikana.[5][6]

Historia
Venäläisiä hedelmäkauppiaita Hakaniementorilla vuonna 1907.
Hakaniementori vuonna 1913.

Hakaniementori rakennettiin 1880–1890-luvuilla täyttömaalle,[7] jonka kohdalla oli kulkenut Siltasaaren mantereesta erottanut salmi. Tori perustettiin kaikenlaista kaupankäyntiä varten. Ensimmäiset kauppiaat ilmestyivät torille joulun alla 1897. Torilla myytiin monipuolisesti elintarvikkeita marjoista riistaan. Torin palvelut monipuolistuivat 1900-luvun alussa, kun torilla toimi räätälinliikkeitä sekä vaate- ja kangaskauppoja; kalakauppiaat tulivat 1920-luvulla.

Toisen maailmansodan aikana tori oli täynnä halkopinoja, sillä lähistöllä olleet talot tarvitsivat lämmitystä. Torille kootut halkopinot poltettiin Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran järjestämässä mielenosoituksessa 6. elokuuta 1940, ja mielensoitus tunnetaan myös nimellä ”pinonpolttajaiset”.[8][9] Etenkin polttopuukuljetuksissa käytetty Sörnäisten satamarata ulottui tuolloin torille asti.[10] Kiskot kuitenkin purettiin alueelta vuonna 1960, ja toria alettiin uudelleenjärjestellä moottoriliikenteen ehdoilla muun muassa päällystämällä se asfaltilla.[7]

Hakaniemen metroaseman rakentamisen yhteydessä 1970- ja 1980-luvuilla toria kuitenkin uudistettiin jälleen vastaamaan paljolti nykyistä asua.[7] Aikaisemmin Sörnäisten rantatie kulki kauppahallin eteläpuolelta Hämeentien ja Siltasaarenkadun risteykseen,[11][12] mutta katuyhteys katkaistiin ja tori ulotettiin kauppahalliin asti.[7] Tori myös päällystettiin uudestaan nupukivillä.[13]

Katso myös

Lähteet
  1. Helsingin Kiinteistövirasto (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Virtual Helsinki (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Jompero, Sanna: Hakaniemen väliaikainen kauppahalli houkuttaa nyt espoolaisia – "Espoosta tullut hyvin paljon asiakkaita länsimetrolla" Länsiväylä. 19.3.2018. Viitattu 28.8.2021.
  4. Jari Pietiläinen: Vihdoin vihreää valoa: HIFKin halli ja Hakaniemen lasipaviljonki toteutuvat helsinginuutiset.fi. Viitattu 27.6.2016.
  5. Jompero-Lahokoski, Sanna: Hakaniemen kauppahalli ei ehkä aukeakaan kesällä 2022: "Pidämme aikataulua löysänä" – yläkertaan trendiravintoloista tuttu yrittäjä Helsingin Uutiset. 12.7.2021. Viitattu 28.8.2021.
  6. Hakaniemen kauppahallin perusparannus on edennyt sisustusvaiheeseen – remontti valmistuu keväällä 2022 Uutta Helsinkiä. 14.4.2018. Helsingin kaupunki. Viitattu 28.8.2021.
  7. Hakaniementori | Kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys hel.fi. 2021. Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 28.8.2021.
  8. Torilla tapahtunutta (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. Siilasvuo, Ensio (toim.): Talvisota-kronikka, s. 185. Jyväskylä: Gummerus, 1989. ISBN 951-20-3446-8.
  10. Pohjanpalo, Olli: Kiskot tiensä päässä | Helsingin rantoja kiertävät syrjäraiteet katoavat metri metriltä (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 7.4.1990. Viitattu 28.8.2021.
  11. Hakaniemi, liikennettä Hämeentien ja Siltasaarenkadun risteyksessä 1966. Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 28.8.2021.
  12. Ortokuva 1976 Helsingin karttapalvelu. Viitattu 28.8.2021.
  13. Helsingin Kaupunginmuseo (Arkistoitu – Internet Archive)

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.