Hakaniemen kauppahalli

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 20. lokakuuta 1908 varata Hakaniemen torin ja Itäisen Viertotien (nykyisen Hämeentien) varrelta alueen tulevaa kauppahallia varten. Arkkitehti Einar Flinckenberg[4] laati kaksi suunnitelmaa uudesta hallista: yksikerroksisen pelkästään ruokatavaroiden myyntiä varten ja kaksikerroksisen sekä elintarvikkeiden että muiden tavaroiden myyntiä varten. Lisätty kaupunginvaltuusto antoi vuonna 1911 rahatoimikamarin (vuodesta 1931 lähtien nimenä kaupunginhallitus) tehtäväksi tilata täydelliset luonnospiirustukset kustannus- ja kannattavuuslaskelmineen.

Vaikka kaksikerroksinen halli oli kalliimpi, sitä pidettiin taloudellisesti edullisempana ja rakennustaiteellisestikin parempana. Koska käytäntö oli osoittanut, että kaupankäynti erikoishalleissa oli kituvaa, pidettiin monipuolisempaa tavaravalikoimaa suotavana. Samalla saataisiin koko torin kauppa uudelleenjärjestetyksi. Torikauppa Hakaniemessä oli alkanut jouluna 1897, ja erityisesti kiinteistä kojuista tapahtuva kahvin ja ruoan myynti oli aiheuttanut järjestysongelmia.

Lisätty kaupunginvaltuusto päätti 14. marraskuuta 1911 kaksikerroksisen kauppahallin rakentamisesta. Hallirakennukseen tulisi 32 kellaria, kylkirakennukseen 11 kalamyymälää, alakertaan 114 elintarvikemyymälää sekä yläkertaan 103 myymälää kangas- ja nahkatavaroita, läkkiastioita, saviteoksia ja kotiteollisuustuotteita varten.

Hallin rakennustöitä vuosien 1912 ja 1914 välillä.

Hallin lopulliset piirustukset on päivätty kesäkuulle 1912. Piirustuksissa on sekä Einar Flinckenbergin että kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstadin nimikirjoitukset, mutta Flinckenbergiä pidetään hallin pääsuunnittelijana.[5][6] Vuonna 1912 tehtiin hallin paalutus-, perustus- ja kivityöt. Lakon pysäytettyä työt syksy ehti niin pitkälle ettei muuraustöihin enää voitu ryhtyä. Seuraavana vuonna halli saatiin sisustusta lukuun ottamatta valmiiksi. Euroopan suurimmaksi ja moderneimmaksi ylistetyn kauppahallin avajaiset pidettiin 1. kesäkuuta 1914. Samana päivänä tuli voimaan kielto myydä ruoka- ja kangastavaroita Hakaniemen torilla, vain "yhteisen kansan kauppa" ja suolakalan kauppa oli sallittua. Torilta vapautuneelle myyntitilalle siirrettiin heinän kauppaaminen Hietalahdentorilta.

Lehdistö ei tapahtumaa suuremmin uutisoinut. Uusi Suometar julkaisi kuuden rivin uutisen: "Hakaniementorin uudet kauppahallit avattiin eilen aamulla klo 6. Ainoastaan harvat kauppiaat muuttivat sinne eilen. Ruoka- ja kangaskauppaa harjoitetaan edelleenkin torilla."[7] Pian avajaisten jälkeen päätettiin jokainen hallimyymälä varustaa korkeintaan 25 normaalikynttilän sähkölampulla. Myymälän haltijan tehtäväksi jäi kustantaa lampun hankinta ja sen kuluttama sähkö. Samana vuonna hallin ympärille teetettiin myös jalkakäytävät.

Alkuvuosina hallikauppiaita koetteli rahatoimikamarin vaatima neljännesvuoden vuokraennakko, ensimmäinen maailmansota ja Suomen sisällissota. Helsingin olympialaisia varten halliin rakennettiin ajanmukainen käymälä. Tilan saamiseksi sitä varten oli poistettava kahdeksan myyntipaikkaa ja sitä hoitamaan oli palkattava kolme virkailijaa. Hanke aiheutti nurinaa, sillä taloudellisesti olisi ollut paljon kannattavampaa pitää tila myyntipaikkoina.[8]

Kauppahalli torin puolelta

Ensimmäisen kerran kauppahalli peruskorjattiin vuonna 1956, jolloin se oli suljettuna seitsemän kuukautta. Seuraavan kerran hallia korjattiin ja uudistettiin vuonna 1971. Korjauksen piti valmistua kahdeksassa kuukaudessa, mutta se kestikin kymmenen kuukautta. Moni kauppias oli työttömänä korjaustöiden aikana ja työllistyi vasta, kun halli avattiin 1. joulukuuta 1971. Korjauksessa muun muassa rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä uusittiin kokonaan ja kerrosten välille asennettiin liukuportaat. Myös hallin vuokrat uusittiin kaksinkertaisiksi.[9]

Vuonna 2018 valmistunut lasipaviljonki oli väliaikainen väistötila. Se oli asiakkaiden suosiossa,[10] mutta rakennus ei jää Hakaniementorille.[11]

Kolmas peruskorjaus kesti viisi vuotta: maaliskuusta 2018 huhtikuuhun 2023. Korjauksen aikana hallin toiminta jatkui hallin viereen rakennetussa lämmitetyssä väistötilassa. Kauppahalli suljettiin 5. tammikuuta 2018,[12] ja toiminta väistötilassa alkoi 22. tammikuuta.[13]

Peruskorjauksessa hallin sisätilat kunnostettiin alkuperäisiksi, sähkö- ja ilmanvaihtojärjestelmät uusittiin, sekä tehtiin halliin kunnolliset varastotilat.[1] Lähes kaikki infrastruktuuri sijoitettiin kauppahallin alle rakennettuun uuteen kellarikerrokseen.[3] Lisäksi hallin vanhat puiset perustuspaalut korvattiin teräsputkipaaluilla.[3] Uusi maanalainen huoltopiha mahdollisti sen, että kauppahallin lastauslaiturin paikalle rakennettiin terassi.[11] Kauppahallista rakennettiin myös suora yhteys Hakaniemen metroaseman lippuhalliin.[11]

Remontin piti valmistua alun perin vuoden 2020 lopulla,[14] kunnes sitä lykättiin syksyyn 2022. Lokakuussa 2022 valmistumisen ilmoitettiin lykkääntyvän vielä kevääseen 2023.[15] Halli avattiin lopulta 27. huhtikuuta 2023.[16] Peruskorjauksen hinta oli alun perin 20 miljoonaa euroa,[17] mutta kustannukset nousivat lähes 40 miljoonaan euroon.[18] Pääurakoitsijana toimi Stara.[3] Lopputulos sai hyvän vastaanoton.[3][19]